Todelliset ongelmat sivuun sivariryhmän mietinnössä

tiedotusvälineille 31.5.2018 klo 12.15

Siviilipalveluslain todelliset ongelmat on sysätty sivuun työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaisemassa mietinnössä siviilipalveluslain uudistamistarpeista. Siviilipalveluksen kesto ja totaalikieltäytyjille langetetut vapausrangaistukset ovat saaneet tälläkin vuosikymmenellä useaan otteeseen kritiikkiä YK:n ihmisoikeuselimiltä. Nämä kysymykset tulivat ylipäätään mukaan ryhmän työhön vasta Aseistakieltäytyjäliiton sitä vaadittua ja ryhmä päätti olla esittämättä muutosta kumpaankaan. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että Suomessa on aika siirtyä vapaaehtoisuuteen perustuvaan järjestelmään, jossa aseistakieltäytyjät vapautetaan palveluksesta eikä mitään siviilipalvelusta tarvita. Niin kauan kuin sellainen kuitenkin on, sen tulisi olla Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen.

YK:n ihmisoikeuskomitea on kehottanut Suomea lyhentämään siviilipalveluksen kestoa viimeksi vuonna 2013 ja ihmisoikeusneuvosto vuonna 2017. Työryhmän enemmistölle tämä ei kuitenkaan riittänyt perusteeksi. Vapausrangaistuksista luopumisvaatimuksen osalta työryhmä vetosi siihen, ettei asiaan voida ottaa kantaa ennen kuin Korkein oikeus on antanut ratkaisunsa hovioikeuden helmikuussa vapauttaman totaalikieltäytyjän tapauksessa. Kuitenkaan lainvoimaisen ratkaisun puute ei ole estänyt puolustushallintoa asettamasta työryhmää käsittelemään Jehovan todistajien vapautuslain tulevaisuutta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta riippumatta vapausrangaistukset loukkavat Suomea sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18. artiklaa, joka turvaa ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden. YK:n ihmisoikeuskomitea onkin useaan otteeseen vaatinut Suomea laajentamaan Jehovan todistajien vapautusmenettelyä koskemaan myös muita vakaumuksellisia aseistakieltäytyjäryhmiä.

Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee ylipäätään työryhmän piittaamattomuutta ihmisoikeuksista. Siviilipalveluksessa on kysymys nimenomaan omantunnon-, ajatuksen- ja uskonnonvapauteen sisältyvästä aseistakieltäytymisoikeudesta. Ihmisoikeusnäkökulman esiintuominen jäi ryhmässä kuitenkin käytännössä yksinomaan Aseistakieltäytyjäliiton tehtäväksi, eikä edes liiton alusta alkaen ehdottamia ihmisoikeusasiantuntijoiden kuulemisia lopulta toteutettu palvelusajan tai vapausrangaistusten osalta.

Kaksi parannusta

Työryhmän esitys sisältää kuitenkin kaksi Aseistakieltäytyjäliiton ehdotuksiin perustuvaa parannusta. Nykyisessä siviilipalveluslaissa valtio otti viimein osavastuun siviilipalvelusvelvollisten työpalveluksen aikaisista asumiskustannuksista. Valtion korvaamat summat ovat kuitenkin liian pieniä eikä niitä ole vuoden 2008 jälkeen korotettu kertaakaan. Nyt työryhmä esittää valtion korvausosuuden korottamista ja sen sitomista indeksiin.

Myös reservinkieltäytyjien asemaan on tulossa parannus. Nykyisen lain mukaan ne reservistä eronneet, jotka eivät ole aloittaneet täydennyspalveluksen suorittamista, voitaisiin sodan aikana määrätä vakaumuksentutkintaan ja hylkäävän päätöksen sattuessa palvelemaan armeijassa. Työryhmän esityksen mukaan jatkossa kaikkia rauhan aikana täydennyspalvelukseen hyväksyttyjä kohdellaan yhdenvertaisesti: riippumatta palveluksen aloittamisesta heidät on vapautettu automaattisesti armeijan palveluksesta myös sodan aikana.

Työryhmän asettamisen perustana oli puolustusministeri Jussi Niinistön työministeriölle lähettämä kirje, jossa esitettiin useita pääsääntöisesti heikentävästi vaikuttavia muutoksia siviilipalvelusjärjestelmään. Niinistön ehdotuksista työryhmä päätyi kannattamaan vain yhtä: jatkossa myös yli 28-vuotiailla reservinkieltäytyjille on oikeus peruuttaa täydennyspalvelushakemus ja palata armeijan reserviin. Aseistakieltäytyjäliitolla ei sinänsä ole tähän huomauttamista, mutta yhdenmukaisuuden vuoksi ikäraja olisi tullut poistaa kaikilta siviilipalvelusvelvollisilta.

Ongelmallista työryhmän esityksessä on se, että siviilipalvelusvelvollisten kriisiaikaista palvelusta koskevat säädökset ovat jäämässä siviilipalveluslakiin. Edellisen kerran siviilipalveluslain muutostarpeita selvitti vuosikymmenen alussa toiminut Siviilipalvelus 2020 -työryhmä, joka päätti ehdottaa niiden poistamista, mitä ei kuitenkaan ole toteutettu.

Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että siviilipalveluslain erilliset sodanaikaisia tehtäviä koskevat säännökset ovat tarpeettomia. Ilman niitä siviilipalvelusvelvollisia voitaisiin määrätä siviilitehtäviin kriisiaikaina valmiuslain perusteella, samoin kuin muitakin siviilejä. "Perustuslaissa säädetyn maanpuolustusvelvollisuuden piiriin kuuluvista ryhmistä mm. armeijaa käymättömille naisille, terveydellisin perustein vapautetuille, asevelvollisuudesta kieltäytyneille totaalikieltäytyjille eikä itse asiassa suurelle osalle armeijan käyneistä miehistäkään ole määrätty sodan ajan tehtävää. Miksi sellainen halutaan itsetarkoituksellisesti etsiä sivareille?", Asestakieltäytyjäliitto ihmettelee.

lisätietoja:

Aseistakieltäytyjäliitto ry, 040-8362786

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote sekä mietintö