Puolueet ja asevelvollisuus: pimein lyhdyin auringonlaskuun

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat ensimmäiset, joita käytäessä ei ole itsestään selvää, että nykyisen kaltainen asevelvollisuusjärjestelmä on voimassa vielä vaalikauden lopussa. Tai tarkemmin sanottuna alkaa olla selvää, ettei nykyistä järjestelmää ole mahdollista muuttamatta ylläpitää enää neljän vuoden ajan, eikä viime vuosina toteutettu "hiljainen" asevelvollisten valikointi enää riitä.

Viimeisin esimerkki on puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen "hätähuuto" Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan raportin julkaisutilaisuudessa maaliskuussa: "Suomella ei ole varaa pitää yllä sen kokoista puolustusvoimaa kuin sillä nyt on. Emme voi enää höylätä pois jokaisesta toiminnosta, vaan on päätettävä mitä me teemme ja mitä emme." Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rädyn mukaan taas "hallitusohjelman on oltava mandatoiva puolustusvoimien rakenteelliselle sopeuttamiselle". (US:n verkkolehti 13.3.).

Kun armeija ei tietenkään voi suoraan vaatia asevelvollisuuden supistamista, kovin paljon yllä olevaa selkeämmin se ei asiaa enää voisi sanoa. Pikkuhiljaa asevelvollisuuden muuttaminen saa vastakaikua myös väestöltä, sillä maaliskuisen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan raportin mukaan enää 51% ihmisistä kannattaa asevelvollisuuden säilyttämistä nykyisellään, "kun puolustusvoimia uudistetaan". Aikaisemmissa tutkimuksissa osuus on ollut huomattavasti suurempi.

Vaan miten puolueet? Yllä kuvattua taustaa vasten suhtautuminen asevelvollisuuteen näyttää varsin passiiviselta. Neljä kahdeksasta eduskuntapuolueesta (keskusta, kokoomus, RKP, kristilliset) ilmoittaa kannattavansa asevelvollisuuden säilyttämistä varsin perinteisin argumenteinen, ikään kuin mitään ei olisi tapahtumassa.

Muut kuitenkin ottavat kantaa. Vasemmistopuolueissa näyttää olevan kiinnostusta säilyttää asevelvollisuus lisäämällä armeijan ulkopuolella palvelevien määrää. Demarit totettaisivat tämän tulevaisuudessa kansalaispalveluksen ja vasemmistoliitto "valmiusvelvollisuuden" kautta. Vihreät kannattavat ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvaa valikoivaa asevelvollisuutta. Perussuomalaiset taas haluaisivat turvata nykymallin lisäämällä puolustusmäärärahoja.

Keskusta

Puoluekokouksessa 13.6.2010 hyväksytyn "Suomen keskustan tavoiteohjelman 2010-luvulle" mukaan puolue kannattaa asevelvollisuuden säilyttämistä varsin perinteisin muotoiluin. "Suomi rakentaa puolustusratkaisunsa yleisen asevelvollisuuden varaan. Vain näin voidaan puolustaa koko maata. Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa hoitaa maanpuolustus, ja sillä on myös useita myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yleistä asevelvollisuutta tulee yhteiskunnan muutosten seurauksena kehittää ja uudistaa, eritysesti huomioiden siviilikriisinhallinta", ohjelmassa kerrotaan.

Kokoomus

Kokoomuksen vaaliohjelmassa, periaateohjelmassa tai viime vuoden kesäkuun puoluekokouksessa hyväksytyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kannanotossa ei puhuta asevelvollisuudesta. Suomen sotilas -lehden vaalikoneessa puheenjohtaja Jyrki Katainen lausuu:

"Yleinen asevelvollisuus on erinomainen ja kustannustehokas tapa hoitaa maamme puolustusta. Palkka-armeija tulisi monin verroin kalliimmaksi. Vaikka Suomi tulevaisuudessa liittoutuisi, ei se poistaisi tarvetta yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseen."

Sosialidemokraatit

SDP ottaa kantaa asevelvollisuuteen ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmänsä raportissa helmikuussa 2010. Puolue kannattaa asevelvollisuutta, raportin mukaan: "yleinen asevelvollisuus on toiminut Suomen puolustuksen tärkeänä kivijalkana. Korkean koulutustason maassa se on tarjonnut motivoituneen ja osaavan joukon puolustusvoimien palvelukseen. Myös kriisihallintatehtäviin osallistuvat vapaaehtoiset on voitu rekrytoida varusmiespalveluksen suorittaneista".

"Kustannuspaineiden, yleisen aseteknisen kehityksen sekä ikäluokkien pienenemisen" takia reserviä on kuitenkin syytä pienentää 250 000 mieheen 2010-luvun jälkipuoliskolla. Tähän on tarkoitus päästä tiivistämällä seulontaa kutsunnoissa ja lyhentämällä reservissä oloaikaa.

Demarit ovat myös kiinnostuneita kansalaispalveluksesta asevelvollisuuden pelastamiseksi "sukupuolten välisiltä tasa-arvovaatimuksilta". Raportin mukaan tulevalla vaalikaudella olisi syytä tehdä selvitys sekä miehiä että naisia koskevasta kansalaispalveluksesta, "sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet ensisijaisesti huomioiden". Raportin mukaan kansalaispalvelukseen "voisi kuulua siviilikriisinhallintaan, ensiapuun ja hoivaan liittyviä tai muuten yhteiskuntaa palvelevia tehtäviä."

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ehdotti maaliskuussa 2010 nykyisen asevelvollisuuden muuttamista molemmille sukupuolille avoimeksi "valmiusvelvollisuudeksi". Mallin rungon muodostaisivat asepalvelus, valmiusreservi ja siviilireservi. Mallissa asepalveluksen suorittaisi noin 20-30% ikäluokasta, ja kriisin uhatessa tätä joukkoa voisi täydentää "nopeasti koulutettavalla sotilaallisella valmiusreservillä, jolla on etukäteen määrätyt tehtävät".

Siviilipalvelus lakkautettaisiin, mutta siviilireservi voitaisiin kouluttaa "pandemian, luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden varalle". Asepalvelukseen ja valmiusreserviin hakeutuminen olisi vapaaehtoista, ja malli lopettaisi Arhinmäen mukaan totaalikieltäytyjien vankeusrangaistukset. Suurin osa ihmisistä kuuluisi kuitenkin johonkin kolmesta reservistä, sillä "kokonaan ilman sodan ajan tehtäviä" jäisi vain muutamia tuhansia ihmisiä vuodessa.

Vasemmistoliitto lienee myös ainoa puolue, joka on julkisesti tarttunut teemaan asevelvollisuuden pelastamisesta siviilipalveluksen avulla. Arhinmäen syyskuun lopussa Siilasmaan työryhmän raportista antaman lausunnon mukaan reservin pienentämiseen "voidaan päästä siviilipalveluksen houkuttelevuutta lisäämällä, sen laatua parantamalla ja kestoa lyhentämällä". (KU 28.9.) Täysi vapaaehtoisuus merkitsisi hänen mukaansa "liukumista palkka-armeijaan ja Natoon".

Vihreät

Vihreiden puoluehallitus hyväksyi kesäkuussa 2010 linjapaperin "kohti valikoivaa asevelvollisuutta". Paperin mukaan "Suomen tulee luopua miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä kohti valikoivaa sukupuolineutraalia asevelvollisuutta". "Sodanajan reservin kooksi riittää noin 75 000–150 000 sotilasta, joka voidaan saavuttaa, jos noin 8–20 prosenttia ikäluokasta (miehet ja naiset) suorittaisi varusmiespalveluksen", paperissa sanotaan. Valikointi suoritettaisiin ensisijaisesti vapaaehtoisuuden perusteella, mutta jos vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi, loput voidaan arpoa.

Tässä mallissa "nykymuotoinen rangaistuksenomainen siviilipalvelus" ja aseistakieltäytyjien vankeusrangaistukset lopetettaisiin. Armeijaan vapaaehtoisena tai arvottuina joutuville kuitenkin järjestettäisiin heidän kieltäytyessään armeijapalveluksesta mahdollisuus siviili- tai aseettomaan palvelukseen, jota kehitetään kriisivalmiuksia (pelastustyöt, tietoturva, suojelukoulutus ym.) tukevaan suuntaan.

RKP

RKP:n vaaliohjelman mukaan puolue haluaa "tehdä päätöksiä, jotka turvaavat uskottavan puolustuksen, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön."

Kristillisdemokraatit

Yksi puolueen vaaliteemoista kuuluu: "Puolustus on koko kansan asia". "Yleinen asevelvollisuus on paras ja taloudellisin tapa järjestää puolustus harvaan asutussa ja laajassa maassa. Puolustusvoimat tulee ylläpitää ja varustaa hyvin turvallisuudesta ja toimivuudesta tinkimättä. Varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen, aluehallintoesikuntien ja varikkojen sijoittuminen eri puolille maata on puolustuspoliittinen ratkaisu, jolla on myös merkittäviä aluepoliittisia vaikutuksia", kerrotaan puolueen vaalisivustolla.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten helmikuussa 2011 hyväksytyssä vaaliohjelmassa asevelvollisuutta puolustellaan runsassanaisesti. Se on "terveellä tavalla yhdistänyt eri yhteiskuntaluokkia ja pitänyt jatkuvasti yllä yhteistä tavoitetta – isänmaan puolustamista kaikissa tilanteissa", sen suorittaminen "on yli kaikkien yhteiskunta- ja puoluerajojen ollut suuri yhteinen yhdistävä tekijä" ja se ollut monelle "nuorelle miehelle – nykyisin myös monelle naiselle – kunnia-asia ja antanut korvaamatonta itsetuntoa".

"Poliittisen ja tiedotuksellisen eliitin" mielipidemuokkaus kohti NATO-jäsenyyttä ja puolustusvoimien määrärahojen vähentäminen on kuitenkin ajanut alueellisen puolustusratkaisun murenemisen partaalle, ohjelmasa sanotaan. NATO-jäsenyys johtaisi puolueen mielestä asevelvollisuudesta luopumiseen, koska "maanpuolustushenki heikkenisi". Puolustusvoimien "tosiasiallisen toimintakyvyn" heikkenemisen estämiseksi puolue "hyväksyy puolustusmäärärahojen maltillisen korottamisen".

Kaj Raninen