Yhdeksän keskustalaista kansanedustajaa (ensimmäisenä alle-kirjoittajana Niilo Keränen) jätti 5.10.1999 lakialoitteen, jonka mukaan palveluksesta kotiutettaville maksettaisiin toi­meentulon noin kahden viikon ajaksi turvaava kotiuttamisraha. Rahan tarkasta suuruudesta määrättäisiin asetuksella. Ko­tiut­ta­mis­ra­han sai­si­vat sekä aseellisesta, aseettomasta että sivii­li­pal­ve­luk­sesta ko­tiu­tu­vat, se suori­tet­tai­siin val­ti­on varoista ja sen maksamisesta huolehtisi palveluspaikka.

Kaj Raninen, 4.6.1998 

Tätä kirjoitettaessa (10.11) siviilipalveluslaki on valiokuntakierroksella eduskunnassa. Puolustus- ja ulkoasianvaliokunta ovat antaneet lausuntonsa, ja seuraavaksi laki siirtyy työasiainvaliokuntaan, josta se jatkaa matkaansa täysistunnon päätettäväksi.

Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla julkaistiin maanantaina 1. kesäkuuta everstiluutnantti Kalle Liesisen kirjoitus "Yleinen asevelvollisuus on demokratiaa". Se näyttäisi liittyvän johonkin laajempaan kampanjaan, sillä toukokuun lopussa ilmestyneen Ruotuväki-lehden 80-vuotisjuhlaliitteen pääjuttu käsittelee myös yleistä asevelvollisuutta "Suomen puolustuksen selkärankana". Liesisen kirjoitus Hesarissa sisältää lähinnä perinteisiä klisheitä muutamalla mauttomuudella höystettynä.

Aseisiin perustuva "turvallisuus" ei ole vastaus tärkeimpiin tällä hetkellä ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Nämä ongelmat ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia - ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia, eikä niitä siten voida ratkaista toimimalla itsekkään kansalaisvaltiomallin puitteissa, eikä sen puolesta. Päin vastoin, juuri se on yksi ongelmien keskeisiä syitä ja tilanteen pahentajia.