Lehdistötiedote 29.10.2007 klo 22.30
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ehdotti viikonloppuna "uutta vaihtoehtoa varusmiespalvelukselle". "Vaikka Kaskeala puhuukin ehdotuksessaan siviilipalveluksen kehittämisestä, se kertoo kuitenkin enemmän armeijan kuin siviilipalveluksen ongelmista. Pohjimmiltaan sen tarkoitus lienee asevelvollisuusjärjestelmän pönkittäminen", Aseistakieltäytyjäliitto toteaa.
Kaskela perustelee ehdotusta toisaalta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiselle, toisaalta yhteiskunnan kriisivalmiuksien turvaamisella. Uusi "yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista palveleva" palvelusmuoto olisi Kaskelan mukaan tarkoitettu niille, jotka "eivät selviydy fyysisesti ja psyykkisesti raskaasta asepalveluksesta". Ehkäisisikö tällaiseen palvelukseen määrääminen kuitenkaan kyseisten henkilöiden mahdollista syrjäytymistä? Aseistakieltäytyjäliitto epäilee, että pikemminkin se leimaisi heitä. Nykyinen siviilipalvelus puolestaan on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät vakaumuksensa johdosta halua suorittaa armeijapalvelusta, joten sen valitseminen ei kerro sitä suorittavien henkisestä tai fyysisestä kelpoisuudesta suorittaa varusmiespalvelusta.
Ehdotus kertonee joka tapauksessa jonkunlaisesta uudelleenarvioinnista, sillä aikaisemmin on usein korostettu juuri varusmiespalveluksen merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. "Eikö varusmiespalveluksella olekaan tällaista merkitystä vai haluaako puolustuslaitos nyt vain eroon syrjäytymisvaaran alla olevista nuorista", Aseistakieltäytyjäliitto ihmettelee. Nuorten syrjäytyminen on todellinen ongelma, mutta voimavarojen kohdentaminen esim. syrjäytymisvaarassa olevien työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien ja -edellytysten parantamiseen, päihdetyöhön tai ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön olisi varmastikin tehokkaampi tapa sen ehkäisemiseksi kuin niiden käyttäminen uuden palvelusjärjestelmän luomiseen.
On luonnollisesti myös kysyttävä, onko ylipäätään tarvetta luoda uusi palvelusjärjestelmä "yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi". Kyseisistä toiminnoista vastaavilla hallinnonaloilla on jo nyt suunnitelmat niiden turvaamiseksi. Aseistakieltäytyjäliitto kysyy, minne ehdotetun kriisivalmiuspalveluksen suorittaneet kriisin aikana sijoitettaisiin, kuka heidän palveluksensa normaalioloissa organisoisi ja kuka sen maksaisi? Kaskealan mukaan nykymuotoinen siviilipalvelus ei palvele yhteiskunnan kriisivalmiutta. Kuitenkin siviilipalvelusta ollaan jo nyt muuttamassa niin, että se nimen omaan antaisi valmiuksia erilaisten kriisitilanteiden varalta.
Kaskealan mielestä olisi harkittava palvelusta "esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa joko siviilipalveluksen sisältöä kehittämällä tai kokonaan uudelta pohjalta" ja miettii, voisiko Saksassa noudatettava järjestely asian suhteen toimia myös Suomessa. Aseistakieltäytyjäliiton mielestä on toki ilahduttavaa, että puolustusvoimien komentaja nostaa esimerkiksi maan, jossa siviilipalvelus on tasavertainen vaihtoehto armeijalle ja siviilipalveluksen suorittajia on itse asiassa enemmän kuin armeijan käyviä. Kuitenkin jo nyt suuri osa siviilipalvelusmiehistä palvelee nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä myös Suomessa. Sosiaali- ja terveyssektorin toiminnan tulee kuitenkin perustua lähtökohtaisesti ammattitaitoiseen, alalle vapaaehtoisesti hakeutuneeseen työvoimaan ja asevelvollisuuspalvelusta suorittavien kovin laajamittainen käyttö sen perustana johtaisi palvelujen tason laskemiseen sekä vaikuttaisi haitallisesti alalla toimivien ihmisten palkkauskehitykseen.
Aseistakieltäytyjäliitto epäilee, että Kaskealan ehdotuksen taustalla ei ole huoli nuorten syrjäytymisestä tai yhteiskunnan kriisivalmiuksista. Pikemminkin sieltä löytyy halu muuttaa asevelvollisuusjärjestelmää niin, että sitä voidaan edelleen ylläpitää vaikkei se ei ole enää puhtaasti sotilaallisestakaan näkökulmasta tarkoituksenmukainen, mistä osaltaan kertovat mm. hiljattaiset keskustelut reservin uudesta pienentämisestä. "Ehdotetun uuden palvelusmuodon tarkoitus on pönkittää asevelvollisuusjärjestelmää niin, että armeija voisi jatkossa valita haluamansa asevelvolliset päältä ja jättää loput muiden huoleksi", Aseistakieltäytyjäliitto epäilee. Se, että armeija ei enää halua tai pysty kouluttamaan kaikkia asevelvollisuusikäisiä, ei ole kuitenkaan kelvollinen peruste uuden palvelusjärjestelmän luomiselle. Järkevämpi vaihtoehto olisi siirtyä monien muiden Länsi-Euroopan maiden tapaan valikoivaan asevelvollisuuteen, jossa palvelukseen määrättäsiin vain suurelta osin vapaaehtoisuuden perusteella valikoitunut osa asevelvollisista. Kokonaisuutena Aseistakieltäytyjäliitto luonnehtii Kaskealan ehdotuksia mielenkiinnottomiksi ja kehityskelvottomiksi.