tiedotusvälineille 27.1.2012 klo 15.30

20-vuotias nokialainen totaalikieltäytyjä Valtteri Pirisjoki sai tänään perjantaina 176 vrk:n ehdottoman vapausrangaistuksen Satakunnan käräjäoikeudessa. Pirisjokea syytettiin asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Tuomio langetettiin valvontarangaistuksena. Pirisjoki harkitsee hovioikeuteen valittamista.

Valvontarangaistuksen mahdollistava laki astui voimaan marraskuun alussa viime vuonna. Se tarkoittaa tuomion suorittamista sähköisesti valvotussa kotiarestissa vankilan sijaan. Laki koskee myös totaalikieltäytyjiä, ja Pirisjoki on ensimmäinen Aseistakieltäytyjäliiton tuntema totaalikieltäytyjä, johon sitä on sovellettu.

Valvontarangaistus on useimmissa tapauksissa tuomittavalle vankilaa parempi vaihtoehto, mutta uusi laki ei silti ratkaise totaalikieltäytymiseen liittyviä ihmisoikeusongelmia,   Aseistakieltäytyjäliitto sanoo. Kyseessä on edelleen kohtuuttoman pitkä vapausrangaistus. Liitto toteaa, että Suomen tulisi ratkaista ongelma luopumalla vapausrangaistuksista vapauttamalla vakaumuksellisia totaalikieltäytyjiä palveluksesta, kuten YK:n ihmisoikeuskomitea on Suomelta edellyttänyt. Vapausrangaistukset merkitsevät myös Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa kiellettyä syrjintää, kun osa ihmisistä on vapautettu palvelusvelvollisuudesta vakaumuksen (Jehovan todistajat), asuinpaikan (ahvenanmaalaiset) tai sukupuolen perusteella. 

Pirisjoki oli määrätty aloittamaan varusmiespalvelus Porin prikaatissa Säkylässä tammikuussa 2011. Hän suoritti palvelusta neljä päivää, jonka jälkeen toteutti jo aikaisemmin syntyneen päätöksen kieltäytyä. Kieltäytyminen perustuu hänen maailmankatsomukseensa. ”Katson isänmaallisuuden tarkoittavan työskentelyä globaalin hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta, eikä rehkimistä kansallisen puolustuskyvyn ja sotamentaliteetin ylläpitämiseksi”, hän toteaa. Hän ei usko aidon rauhan voivan perustua valtioiden väliseen sotilaalliseen voimatasapainoiluun ja aseteknologiseen kilpajuoksuun, vaan maailmanlaajuisesti suoritettavaan rakenteellisen väkivallan kitkemiseen.

Kieltäytymisensä perusteina hän viittaa myös asevelvollisuusjärjestelmän syrjivään luonteeseen sekä siihen, että se loukkaa oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja mielipiteen ilmaisemiseen. ”Vaikka yleinen asevelvollisuus olisikin tehokkain tapa järjestää (aseellinen) maanpuolustus Suomen kaltaisessa maassa, ei kuitenkaan tee sen soveltamisesta eettisesti oikeaa”, hän toteaa.