Israelin YK-suurlähettiläs Aharon Leshno-Yaar ilmoitti 19. maaliskuuta vastatessaan maataan koskevaan määräaikaisraporttiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa, että Israel aikoo "taata mahdollisuuden vaihtoehtoiseen siviililuontoiseen palvelukseen niille, jotka kieltäytyvät omantunnon syistä palvelemasta armeijassa". Tämä ilmoitus oli vastaus Slovenian tekemiin suosituksiin. Leshno-Yaar ilmoitti: "Slovenian kunnianarvoisa edustaja kysyi meiltä aseistakieltäytyjien kohtelusta. Israelin Korkein Oikeus on käsitellyt tätä asiaa lukuisissa tapauksissa, ja erityisesti vaikeutta tasapainottaa ristiriitaiset näkökohdat; erityisesti tarpeen toisaalta kunnioittaa yksittäisen kieltäytyjän omaatuntoa ja toisaalta huomioida Israelin armeijapalveluksen luonteen kaikkia yhteiskunnan jäseniä koskevana yleisenä velvollisuutena. Korkein Oikeus on vahvistanut, että kun aseistakieltäytymisvakaumus voidaan osoittaa ja kun se ei perustu poliittisen motivaatioon tai kansalaistottelemattomuuteen, henkilölle tulee myöntää vapautus armeijapalveluksesta."

Arviointiprosessin yhteydessä Slovenia ilmaisi huolestuneisuutensa OHCHR:n ja osapuolten raporttien antaman informaation johdosta. Huolestuneisuus koski aseistakieltäytymisoikeuden kieltämisestä osana ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta sekä vangitsemisia tästä näkökulmasta. Se kysyi, aikooko Israel tarkastella asiaa ja suositti aseistakieltäytyjien vangitsemisen lopettamista ja aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamista niin, että henkilö voisi suorittaa palveluksen armeijasta riippumattomassa siviilielimessä.

Epäilyksiä on kuitenkin yhä paljon. Vaikka Israelin hyväksyisikin lain, jonka perusteella aseistakieltäytymisoikeus tunnustettaisiin, on syytä epäillä muuttaisiko tämä lopultakaan nykyisen tilanteen. Jo nyt jotkut pasifistit saavat vapautuksen armeijapalveluksesta. Kuitenkaan niitä kieltäytyjiä, jotka yhdistävät kieltäytymisensä miehitettyjen alueiden tilanteeseen, ei luultavasti tunnustettaisi aseistakieltäytyjiksi, sillä heitä pidettäisiin todennäköisesti poliittisesti motivoituneina.

Lisäksi Aharon Leshno-Yaar edusti ihmisoikeusneuvoston kokouksessa maansa väistyvää hallitusta. Nykyisen hallituksen vallassa ollessa on vieläkin kyseenalaisempaa, hyväksyykö maan parlamentti olennaisia parannuksia aseistakieltäytyjien asemaan. Menneisyydessä on kuultu vain epämääräisiä poliitikkojen lausuntoja, ei aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamisesta, vaan pakollisesta (luultavasti tavalla tai toisella militarisoidusta) siviilipalveluksesta kaikille, jotka eivät nykyään palvele Israelin armeijassa. Kaikki tähän keskusteluun osallistuneet ovat tehneet erityisen selväksi, että päätöksen siitä, suorittaako joku  armeijan vai siviilipalveluksen, tekee armeija eikä kyseinen henkilö.

Lähteet: Haaretz: Israel to UN: We'll improve treatment of minorities, 19 March 2009; Human Rights Council: Draft report of the Working Group on the Universal Periodic Review: Israel, A/HRC/WG.6/3/L.8, 9 December 2008; Email Sergeiy Sandler (New Profile), 20 March 2009

(CO-Update, April 2009, no 46)