tiedotusvälineille 28.3.2009 klo 13.30

Varusmiesliitto on arvostellut tasavallan presidentin Tarja Halosen eilistä päätöstä armahtaa aseistakieltäytyjä Aki Greus. Varusmiesliiton mukaan "armahdus asettaa kyseenalaiseksi asevelvollisten yhdenvertaisen kohtelun".

Tällaista yhdenvertaisuusongelmaa ei kuitenkaan ole olemassa. Greusin vankeustuomio oli seurausta siitä, että hänet kotiutettiin palveluksesta ilman lainmukaisia perusteita, minkä jälkeen hän kieltäytyi jatkamasta palvelusta alkuperäisen palveluksen päättymispäivämäärän jälkeen. Mikäli joku varusmies joutuisi vastaavankaltaiseen tilanteeseen ja hänet tuomittaisiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen esim. asevelvollisuuslain 118§ (asevelvollisuudesta kieltäytyminen) perusteella, hänellä olisi tietysti mahdollisuus hakea armahdusta tuomionsa suorittamisesta.

Periaatteessa vastaavankaltaisen tilanteen syntyminen myös varusmiehelle on mahdollista. Kuluvan talven aikana varusmiespalveluksen keskeyttämiset ovat olleet runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Useissa tapauksissa varusmiespalveluksen keskeyttäminen perustunee asevelvollisuuslaissa mainittuun "palveluskelpoisuuden tilapäiseen puuttumiseen", jolloin kyseinen henkilö kutsutaan myöhemmin uudestaan varusmiespalvelukseen.

Aseistakieltäytyjäliitto kuitenkin toivoo, että armeijassa nämä määräaikaiset kotiuttamiset perustuvat aina lainmukaisiin perusteisiin, toisin kuin Greusin kohdalla siviilipalveluksessa. "Mikäli näin ei jossain tapauksessa ole, olen toki valmis anomaan armahdusta myös jokaiselle varusmiehelle, joka joutuu samankaltaiseen tilanteeseen kuin Greus", toteaa armahdusanomuksen Greusin puolesta jättänyt Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen.

Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten välillä on toki yhdenvertaisuusongelmia, mutta ne ovat muualla. Siviilipalvelusaika on edelleen kaksi kertaa varusmiesten yleisimmän palvelusajan mittainen. Siviilipalveluslain rangaistussäännökset tuntevat kurinpitorangaistusten lisäksi vain ehdottoman vankeusrangaistuksen, kun taas varusmiehillä mahdollisten rangaistusvaihtoehtojen kirjo on laajempi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että siviilipalvelusta suorittavan kynnys joutua vankilaan palvelusvelvollisuuden laiminlyömisen johdosta on paljon matalampi kuin varusmiehen. Vuoden 2008 alussa voimaan astunut uusi siviilipalveluslaki paransi tilannetta vain osittain.