Toisen maailmansodan päättyessä liittoutuneet tekivät Lontoossa 8.8.1945 sopimuksen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen perustamisesta. Sopimuksen liitteenä oli tuomioistuimen peruskirja. Sotarikostuomioistuin kokoontui 20.11.1945 alkaen Nürnbergissä, ja sen päätös julistettiin 30.9.-1.10.1946.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 11.12.1946 päätöslauselman 95 (I), jossa vahvistettiin Nürnbergin tuomioistuimen peruskirjan ja tuomion sisältämät periaatteet. Seuraavana vuonna yleiskokous antoi päätöslauselmalla 177 (II) YK:n alaisen kansainvälisen oikeuden toimikunnan tehtäväksi muotoilla Nürnbergin sotarikostuomioistuimen peruskirjassa ja tuomiossa tunnustetut kansainvälisen oikeuden periaatteet. Toimikunta sai työnsä valmiiksi vuonna 1950, jolloin Nurnbergin periaatteet kirjattiin seuraavassa muodossa (Yearbook of the International Law Commission 1950 Vol. II ss. 374-380).

I periaate
Jokainen joka tekee teon, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, on siitä vastuussa ja häntä voidaan rangaista..

II periaate
Se seikka, ettei valtionsisäinen lainsäädäntö määrää rangaistusta teosta joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, ei vapauta teon tekijää kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta.

III periaate
Se seikka, että kansainvälisen oikeuden tarkoittaman rikoksen tekijä toimi valtionpäämiehen tai vastuullisena hallituksen toimihenkilönä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta.

IV periaate
Se seikka, etta henkilö toimi hallituksensa tai esimiehensä käskystä ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta, jos hänellä oli moraalisen valinnan tosiasiallinen mahdollisuus.

V periaate
Jokaisella kansainvälisen oikeuden tarkoittamasta rikoksesta syytetylla on oikeus kunnolliseen oikeudenkäyntiin sekä tosiseikka- että oikeuskysymysten osalta.

VI periaate
Seuraavat rikokset ovat rangaistavia kansainvälisen oikeuden tarkoittamina rikoksina:

(a) Rikokset rauhaa vastaan:

(i) Hyokkäyssodan tai kansainvälisia sopimus- tai muita velvoitteita loukkaavan sodan suunnittelu, valmistelu, aloittaminen tai käyminen;

(ii) Osallistuminen yhteiseen suunnitelmaan tai salahankkeeseen minkä hyvansä (i) kohdassa tarkoitetun teon toteuttamiseksi.

(b) Sotarikokset:
Sodankaynnin lakien ja tapojen loukkaukset mukaanlukien miehitetyllä alueella tapahtuva tai miehitetyn alueen siviiliväestön murhaaminen, kielletty kohtelu tai pakkosiirrot pakkotyöhön tai missä hyvänsä muussa tarkoituksessa, sotavankien tai merenkulkijoiden murhaaminen tai kielletty kohtelu, panttivankien surmaaminen, julkisen tai yksityisen omaisuuden ryostaminen, kaupunkien tai kylien umpimähkäinen tuhoaminen ja muu kuin sotilaallisen välttämättömyyden perustelema tuhoaminen.

(c) Rikokset ihmisyyttä vastaan:
Murha, joukkomurha, orjuuttaminen, pakkosiirto tai muu epäinhimillinen teko mitä hyvänsä siviiliväestöä kohtaan, sekä poliittinen, rodullinen tai uskonnollinen vaino, kun sellaiset teot tehdään yhteydessä rikokseen rauhaa vastaan tai sotarikokseen.

VII periaate
Osallisuus VI periaatteessa tarkoitettuun rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmisyytta vastaan on rikos kansainvälisen oikeuden mukaan.

Takaisin