Uusi laki on nyt valiokuntakäsittelyn ja äänestysten jälkeen tullut hyväksytyksi eduskunnassa (käsittelytiedot) ja astunut voimaan 1.1.2008. Kokonaisuutena uusi laki on kompromissi, jossa puututaan useimpiin edellisen lain ongelmiin, mutta korjaukset jäävät järjestään puolitiehen, kuten AKL:n lehdistötiedotteessa 4.12. kuvaillaan. Nämäkin korjaukset ovat toki enemmän kuin mihin kolme aiempaa eduskuntaa ja hallitusta ovat olleet valmiita.

Uusi sivarilaki on lähes kauttaaltaan hallituksen esityksen mukainen – ei huonompi eikä parempi. AKL:n kannanotto hallituksen esityksen (siistimpi pdf) "isoihin kysymyksiin" on täällä. Tässä alla on vähän yksityiskohtaisemmin tietoa uuden lain keskeisestä sisällöstä.

Siviilipalveluksen tulee olla samanpituinen kuin yleisimmän varusmiespalvelusajan – 6 kk (180 vrk)

Siviilipalveluksen kokonaiskesto määrittää ajan, jonka asevelvollisuutta suorittava on poissa normaalielämästään ja on näin ollen ainoa objektiivinen rasitusmittari siviili- ja varusmiespalveluksen välillä. Palveluksen suorittamisen ”kokonaisrasittavuus” ja tosiasiallinen sisältö vaihtelevat palvelusmuotojen sisällä niin paljon, että muunlaiset ”rasittavuusvertailut” eri palvelusmuotojen välillä ovat mahdottomia ja tarkoitushakuisia.

Alla mainittu kritiikki on annettu edellisen, vuoden 2007 loppuun voimassa olleen siviilipalveluslain aikana. Tämän linkin takana on arvoitu, kuinka arvostelun kohteena olleita asioita on onnistuttu korjaamaan nykyisessä laissa.

Monet kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet viime vuosina huomioita siihen, kuinka Suomen valtio syrjii aseistakieltäytyjiä lainsäädännössään.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea antoi 4.11.2004 Suomelle lausunnon kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ihmisoikeuskomitean tehtävä on valvoa Suomea sitovan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista.

Aseistakieltäytyjäliitto toteuttaa parhaillaan kampanjaa siviilipalvelusmiesten ja muiden aseistakieltäytyjien  työelämässä ja muualla yhteiskunnassa kohtaamaa syrjintää vastaan. Syrjintää saattavat olla esim. seuraavat tapaukset: