AKL on vuonna 1974 perustettu antimilitaristinen rauhanjärjestö. Se toimii toisaalta aseistakieltäytyjien (siviilipalvelusmiehet, totaalikieltäytyjät, reservinkieltäytyjät) etujärjestönä, mutta on myös kaikille avoin militarismin vastainen nuorisojärjestö, joka toimii muidenkin kuin aseistakieltäytymiseen suoraan liittyvien kysymysten parissa. Sen jäseneksi voivat liittyä ja siinä toimia kaikki iästä tai sukupuolesta riippumatta.

Mitä me haluamme?

AKL ei usko aseisiin perustuvaan turvallisuuteen. On väärä lähtökohta, että eri valtioiden ja niissä asuvien ihmisten intressit ovat vastakkaiset, että turvallisuus on turvallisuutta toisia valtioita, toisia ihmisiä vastaan. Toisten ihmisten tappaminen tai siihen valmistautuminen ei luo suojaa todellisia uhkia, esim. ympäristöongelmia tai köyhyyttä, vastaan. Pikemminkin sota ja asevarustelu pahentavat näitä ongelmia tuhlaamalla niiden ratkaisemiseen ja ehkäisemiseen kipeästi tarvittavia taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja. Ihmiskunta voi ratkaista olemassaoloaan ja kotiplaneettaansa uhkaavat vaarat vain toimimalla yhdessä.

Aseisiin perustuvan turvallisuuden sijasta AKL haluaa omalta osaltaan olla rakentamassa maailmaa, jossa vallitsee todellinen turvallisuus. Turvallisuus, joka ei perustu aseisiin, vaan siihen, ettei kukaan enää tarvitse aseita. AKL:n toiminnan pohjana on kansainvälinen sodanvastustajien julistus: "Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi". AKL näkee sotien syinä ihmisten välisen epätasa-arvon ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen. Toisin sanoen se näkee sotien syynä rakenteellisen väkivallan, joka puolestaan luo väkivaltaisia rakenteita – armeijoita.

Paitsi että armeijat ovat tulosta rakenteellisesta väkivallasta, ne myös ylläpitävät sitä. Sen takia pidämmekin aseistakieltäytymistä ja antimilitaristista toimintaa tärkeänä osana kamppailussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Mitä me teemme?

Aseistakieltäytyjäliitto pitää armeijalaitosta ja asevelvollisuusjärjestelmää tarpeettomina ja vaatii niiden lakkauttamista. Niin kauan kuin ne ovat olemassa, AKL tukee totaalikieltäytymistä ja toimii siviilipalveluksen kehittämiseksi niin, että aseistakieltäytymisestä tulee varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle asevelvolliselle.

AKL pyrkii kehittämään aseistakieltäytymistä koskevaa lainsäädäntöä vaikuttamalla asiasta päättäviin viranomaisiin Eduskunnassa ja ministeriöissä (työministeriössä ja puolustusministeriössä) sekä tuomalla asevelvollisuuden epäkohtia esille julkisuudessa. Tarpeen vaatiessa se on turvautunut kansalaistottelemattomuuteen järjestämällä vuosien aikana useita siviilipalvelusmiesten lakkoja ja työnseisauksia.

Vaatimuksiimme kuuluvat siviilipalveluksen lyhentäminen varusmiespalveluksen mittaiseksi, aseistakieltäytyjien vapauttaminen aseellisesta palveluksesta myös sodan ja kriisin aikana, humanitäärisen työn mahdollistaminen siviilipalveluksena, asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantaminen, palvelukseen kutsuttavien määrän vähentäminen ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistusten poistaminen tai ainakin lyhentäminen.

Liiton lakiasiansihteeri Juha Keltti auttaa oikeusapua tarvitsevia aseistakieltäytyjiä. Liitto harjoittaa "nollatoleranssia" yleistyneeksi tavaksi muodostunutta aseistakieltäytyjien oikeuksien polkemista kohtaan: tekemällä laittomuuksien kohteiksi joutuneiden kanssa tutkintapyyntöjä mm. asumiskustannusten maksamista laiminlyövistä palveluspaikoista ja puolustamalla totaalikieltäytyjiä ja perusteettomasti siviilipalvelusrikoksista syytettyjä. AKL kampanjoi suomalaisten mielipidevankien vapauttamiseksi ja puolustaa heidän ihmisoikeuksiaan ja aina tarvittaessa kantelee rikkomuksista työministeriöön tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tekee ihmisoikeusvalituksia.

...eri toimintamuodoista

Yksi tärkeimmistä toimintamuodoistamme on aseistakieltäytymistä koskevan informaation jakaminen. Puhelimitse tai sähköpostin välityksellä neuvomme useita aseistakieltäytyjiä ja aseistakieltäytymistä harkitsevia joka päivä. Jokasyksyisessä maanlaajuisessa Kutsuntakampanjassa vapaaehtoiset jakavat aseistakieltäytymisestä kertovia lentolehtisiä kutsuntapaikkojen edessä. Informaatiota jaetaan myös rockfestareilla ja monissa muissa tapahtumissa.

Yleisenä antimilitaristisena järjestönä AKL keskittyy ruohonjuuritason aktivismiin. Viime vuosina se on osallistunut aktiivisesti ydinasevarustelua vastustavan eurooppalaisen verkoston toimintaan järjestämällä matkoja moniin ydinaseiden vastaisiin kansalaistottelemattomuustapahtumiin eri puolilla Eurooppaa. Toinen painopiste on viime aikoina ollut Ruokaa ei aseita -kampanjan (REA) edistäminen Suomessa.

AKL toimii myös siis aseistakieltäytymiseen suoraan liittymättömien, monien muiden tärkeiden antimilitarististen kysymysten parissa eri keinoin: levittämällä lennäkkejä ja julisteita, kirjoittamalla vastalausevetoomuksia ja keräämällä allekirjoituksia niihin, järjestämällä mielenosoituksia ja kansalaistottelemattomuustapahtumia, laatimalla kannanottoja tiedotusvälineisiin, toteuttamalla erilaisia tapahtumia (konsertteja, seminaareja, leirejä 2009, 2008, 2007, ...) ja suoraa toimintaa jne. AKL toimittaa neljästi vuodessa ilmestyvää Sivari&Totaali -lehteä, joka on myös liiton jäsenlehti. Liiton myyntituotteisiin voit tutustua omalla sivulla.

Muita viime aikojen kampanjoita, joihin AKL:n on osallistunut tai järjestänyt ovat mm. kampanja sivareiden ja muiden aseistakieltäytyjien työ- ym. syrjintää vastaan, ydinaseiden vastainen Bombspotting -kampanja Belgiassa, Britannian Trident-ydinasejärjestelmää ja -sukellusveneitä vastustavat Aurantakojien Trident Ploughshares -kampanja, WRI:n vetoomustoiminta, Israel-boikottikampanja, Campaign to Free Vanunu and for a Nuclear Free Middle East, Helsingin siviilipalvelusseura, Patria-kampanja ja antimilistaristinen kansalaistottelemattomuusryhmä Muurinmurtajat... AKL on tukenut myös totaalikieltäytyjien nälkälakkoja.

...ketkä me?

AKL on viime vuosina toiminut – pääasiassa olosuhteiden pakosta – ilman palkattua henkilökuntaa lukuun ottamatta tukityöllistettyjä, työharjoittelijoita ja aivan viime aikaisia osa-aikaisesti tai projektiluontoisesti palkattuja. AKL:n taloudellinen kehitys on kuitenkin jo pari viime vuotta ollut hyvin vahvasti nousujohteinen. Jos haluat tukea Aseistakieltäytyjäliiton toimintaa, voit liittyä jäseneksi tai tehdä lahjoituksen. Lahjoitusten ja jäsenmaksujen lisäksi toivomme koko ajan runsaasti uusia ihmisiä mukaan toimintaan, koska oma ja vapaaehtoinen työ on liiton keskeisin ja tärkein kantava voimavara!

Toimistolla päivystää maanantaisin ja torstaisin (klo 14–18) järjestösihteeri Kaj Raninen sekä vapaaehtoiset ja työharjoittelijat. Toimistolta annetaan neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse ja vastaillaan myös tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Tällä hetkellä Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa käy AKL:sta Miira Rauhamäki pitämässä luentoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia aseistakieltäytyjiä kiinnostavia asioita, yleisemmin antimilitarismin aatetta ja historiaa sekä turvallisuuspolitiikkaa. Ruotsinkielisiä luentoja käy pitämässä Jessica Suni. Lisäksi AKL:n aktiiveja käy luennoimassa mm. kouluissa ja leireillä.

AKL:n edustajana SPANKissa eli Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa istuu varsinaisena jäsenenä Antti Meriläinen. Työministeriön johtamassa neuvottelukunnassa keskustellaan siviilipalveluksen kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tehdään ehdotuksia työministeriölle.

...kansainvälisesti

AKL toimii läheisessä yhteistyössä muiden maiden vastaavankaltaisten järjestöjen kanssa. Toimimme muiden maiden antimilitaristien ja aseistakieltäytyjien puolesta myös Suomessa. Toimintamuotoina ovat esim. mielenosoitukset, vetoomuskampanjat, kannanotot – ja bussimatkat mm. ydinaseiden- ja asevarustelunvastaisiin tapahtumiin sekä Roskilden-festivaaleille.

Liitto on yhteydessä myös kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin ja järjestöihin, kuten Amnesty International ja European Bureau for Conscientious Objection eli EBCO, osallistuu kansainvälisiin seminaareihin (War Resisters' Internationalin seminaarit ja pohjoismaisten aseistakieltäytyjien Nordico-seminaarit).

AKL toimii kansainvälisen antimilitaristisen verkoston War Resisters' Internationalin (WRI) eli Sodanvastustajien internationaalin Suomen osastona. Simo Hellsten on AKL:n edustaja WRI:n päättävissä elimissä. Suomessa toteutetaan vuosittain WRI:n jo usean vuosikymmenen ajan järjestämät kampanjat Kansainvälinen Aseistakieltäytyjäpäivä 15.5 (International Conscientious Objectors' Day) ja Kansainvälinen Rauhanvankipäivä 1.12. (Prisoners for Peace Day, vuodesta 1956). Muutakin kansainvälistä toimintaa järjestetään ja AKL:lla on myös mahdollisuus vaikuttaa WRI:n YK:n Ihmisoikeuskomitealle tekemään raportointiin aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisesta.

^Yhteystiedot

Liitosta käytettäviä nimityksiä:
AKL, Aseistakieltäytyjäliitto, Vapenvägrarförbundet, Vearjjuinbeahttaleaddjiid lihttu, Union of Conscientious Objectors, Union of COs Finland,

Ja vääriä nimityksiä:
aseistakieltäytyjienliitto;  aseistakieltäytyjien liitto; aseistakieltäytyjät; suomen siviilipalvelusmiesliitto (joka on entinen nimi); suomen aseistakieltäytyjäliitto; sivariliitto; suomen siviilipalvelusliitto; UCOF; http://www.alk-web.fi,

Liittenä on logo katkaistu kivääri antimilitaristien käyttämä symboli.