Totaalikieltäytyjä Jussi Hermaja haki lokakuussa 2001 poliittista turvapaikkaa Belgiasta, Tapaus herätti suurta huomiota. Alla siitä kertovia tiedotteita vuosilta 2001-02:
Tiedotusvälineille, vapaa julkaistavaksi torstaina 4.10.2001 klo 11
-Jussi Hermaja pakeni maasta tiistaina
SUOMALAINEN TOTAALIKIELTÄYTYJÄ ANOO POLIITTISTA TURVAPAIKKAA BELGIASTA
22-vuotias jyväskyläläinen historianopiskelija Jussi Hermaja pakeni maasta tiistaiaamuna. Hän hakee Belgiasta poliittista turvapaikkaa. Hermaja on totaalikieltäytyjä, joka on kieltäytynyt sekä ase- että siviilipalveluksesta. Hänet on tuomittu 197 vuorokaudeksi ehdottomaan vankeuteen ja tuomio on täytäntöönpanokelpoinen.
Hermaja toivoo saavansa poliittisen turvapaikan Belgiasta, jossa asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 1994. Hermajan mukaan Suomen valtiolla ei ole oikeutta tuomita häntä vankeuteen mielipiteen perusteella. Hermaja vetoaa Suomen allekirjoittamaan YK:n ihmisoikeusjulistukseen, jossa mielipiteenvapaus on turvattu. Hän ei aio palata Suomeen vapaaehtoisesti.
Jussi Hermaja kieltäytyi marraskuussa 1999 siviilipalveluksesta, koska se on hänen mielestään rangaistuksenomainen järjestelmä. Hän ei usko aseisiin ja armeijoihin perustuvaan turvallisuuteen. Siviilipalvelusta Hermaja ei pidä tasavertaisena vaihtoehtona asepalvelukselle sen yleisimpään varusmiespalvelusaikaan (6 kk) verrattuna kohtuuttoman pituuden (13 kk) vuoksi. Lisäksi hän kritisoi kieltäytymisellään palveluspaikkapulan ja siviilipalvelusmiesten lakisääteisiin oikeuksiin kohdistuvien loukkauksien kaltaisia siviilipalvelusjärjestelmän käytännön ongelmia sekä sitä, että siviilipalvelusmiehet on vapautettu aseellisesta palveluksesta vain rauhan aikana.
Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi Hermajan maaliskuussa 2000 laissa säädettyä lievempään 150 vuorokauden vankeusrangaistukseen vedoten siihen, että siviilipalvelusta oltiin mahdollisesti lyhentämässä. Perusteluissa viitattiin ihmisoikeussopimuksiin ja niitä koskeviin asiantuntijamielipiteisiin. Vaasan hovioikeus kuitenkin korotti tuomion siviilipalveluslaissa säädettyyn 197:ään vuorokauteen tämän vuoden kesäkuussa antamassaan päätöksessä. Korkein oikeus käsitteli tapausta eilen (2.10.) ja päätti olla myöntämättä valituslupaa Hermajan tuomiosta. Hovioikeuden tuomio on täytäntöönpanokelpoinen.
Belgialaiset rauhanaktivistit tukevat Hermajaa. Hans Lammerant Forum voor Vredesaktie -järjestöstä toteaa: "Koska totaalikieltäytyjien kohtelu riippuu kieltäytymisen perusteista (Jehovan todistajat on vapautettu palveluksesta, muita ei), kyseessä on poliittinen vainoaminen ja Belgian tulisi myöntää hänelle turvapaikka." Belgia käsittelee edelleen myös muista EU-maista tulevat turvapaikanhakijat tapauskohtaisesti.
Hermajan tapaus on myös osa belgialaisten rauhanjärjestöjen kampanjaa Euroopan Unionin militarisoimista vastaan. "Belgian puheenjohtajuudella EU työskentelee täydellä teholla eurooppalaisen interventioarmeijan luomiseksi ’humanitaarisia operaatioita’ varten. Humanitaarinen imago ei kuitenkaan poista perusteita vastustaa armeijoita, kuten Hermajan tapaus osoittaa. Sotilaallisen interventiojoukon luominen luo vain illuusion, että käytettävissämme on hyvä väline kriisien hallintaan. Todellisuudessa turvallisuus voi syntyä vain käymällä kiinni konfliktien rakenteellisiin syihin", Hans Lammerant sanoo.
Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii suomalaisten totaalikieltäytyjien vapauttamista. Amnesty on vuoden 1999 syksystä alkaen tunnustanut jo 22 suomalaista vangittua totaalikieltäytyjää kansainvälisiksi mielipidevangeiksi. Amnestyn viimeisimmän ihmisoikeusraportin (tammikuu-huhtikuu 2001) mukaan Euroopan Unionin ainoat Amnestyn tunnustamat mielipidevangit ovat Suomessa. Amnesty International pitää Suomen siviilipalvelusta pituudeltaan rangaistuksenomaisena. Se tunnustanee myös Hermajan mielipidevangiksi, mikäli tämä palautetaan Suomeen suorittamaan vankeustuomiotaan.
Jussi Hermajan tapauksesta kerrotaan torstaina 4.10. tiedotustilaisuuksissa. Helsingissä tiedotustilaisuus järjestetään Rauhanasemalla (Itä-Pasila, Veturitori) klo 11 ja Jyväskylässä kaupungin pääkirjaston kahvilassa samaan aikaan. Belgiassa Brysselissä tiedotustilaisuus järjestetään EU:n ministerineuvoston edessä klo 10.30 paikallista aikaa.
Hermajaa tukevat Belgiassa Forum voor Vredesaktie ja For Mother Earth. Forum voor Vredesaktie on kansainvälisen War Resisters International -järjestön jäsen (Aseistakieltäytyjäliitto on vastaavan järjestön jäsen Suomessa), For Mother Earth taas on kansainvälinen rauhan- ja ympäristöjärjestö. Ne ovat järjestäneet Belgiassa mm. Bomspotting-tapahtumia, joissa ihmiset astuvat luvatta Kleine Brogelin ydinasetukikohtaan avoimen ja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden merkeissä. Viime huhtikuussa järjestettyyn kolmanteen Bomspottingiin osallistui lähes tuhannen ihmisen joukossa myös kolmisenkymmentä suomalaista rauhanaktivistia.
Lehdistötiedote 18.10.2001 klo 18.30.
SUOMALAISEN TOTAALIKIELTÄYJÄN TURVAPAIKKAHAKEMUKSEN KÄSITTELY JATKUU
- Belgian ulkomaalaisvirasto antoi alustavan kielteisen päätöksen tänään
22-vuotiaan jyväskyläläisen totaalikieltäytyjän, Jussi Hermajan, turvapaikkahakemuksen käsittely jatkuu Belgiassa. Suomessa 197 vuorokaudeksi vankeuteen tuomittu Hermaja pakeni lokakuun alussa Belgiaan ja jätti turvapaikkahakemuksen kaksi viikkoa sitten. Belgian sisäministeriön alainen ulkomaalaisvirasto antoi tänään hakemukseen alustavan kielteisen päätöksen. Päätös oli varsin odotettu, sillä vain muutama prosentti hakemuksista hyväksytään suoraan. Hermaja aikoo valittaa päätöksestä. Arvioiden mukaan asian käsittely jatkuu vielä ainakin useita kuukausia. Hermaja tapaa häntä avustavan belgialaisen lakimiehen huomenna perjantaina. Hermaja on tavannut asiansa tiimoilta myös ihmisoikeuskysymyksiin perehtyneen europarlamentaarikko Matti Wuoren.
Hermajan vetoaa turvapaikkahakemuksessaan Suomen siviilipalveluksen rangaistuksenomaiseen pituuteen. Yleisimpään varusmiespalvelusaikaan (6 kk) verrattuna yli kaksinkertainen (13 kk) siviilipalvelusaika rikkoo useita siviilipalveluksen kestoa koskevia kansainvälisiä suosituksia. Esimerkiksi Euroopan neuvoston julkilausumassa vuodelta 1994 todetaan, että armeijalle vaihtoehtoisen palveluksen ei tulisi olla lainkaan varusmiespalvelusta pidempi. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on adoptoinut jo 22 suomalaista totaalikieltäytyjää mielipidevankilistoilleen viitaten Suomen siviilipalveluksen kohtuuttomaan pituuteen. Siviilipalvelusjärjestelmää rasittavat myös muut ongelmat, esimerkiksi palveluspaikkapula ja siviilipalvelusmiesten määrittelemätön asema kriisien aikana, joiden vuoksi siviilipalvelusta ei voida pitää tasavertaisena vaihtoehtona armeijalle.
Hermaja mukaan Suomen asevelvollisuuslainsäädäntö ei kohtele myöskään eri aseistakieltäytyjäryhmiä tasa-arvoisesti. Hermaja viittaa erityisesti Jehovan todistajiin, jotka on vapautettu täysin palveluksesta uskonnolliseen vakaumukseen nojaten. Hermaja kysyy, mikä tekee toisten pasifistisesta vakaumuksesta paremman kuin toisten. Tällainen menettely loukkaa YK:n ihmisoikeusjulistuksen tasavertaisuusperiaatetta vastaan. Hermajan ja muiden totaalikieltäytyjien tuomitsemista vankeuteen voidaan näin ollen pitää poliittisena vainoamisena, minkä tulisi olla peruste turvapaikan myöntämiselle.
Hermajaa tukevat Belgialaiset rauhanjärjestöt Foorum voor Vredesactien (Rauhanfoorumi) ja Voor Moeder Aarde (Äiti Maan puolesta) ovat nimittäneet Hermajan 'ensimmäiseksi eurooppalaiseksi aseistakieltäytyjäksi'. Aseistakieltäytyjiä on ollut Euroopan historiassa yhtä kauan kuin on ollut Euroopan historiaakin, mutta tapaus Hermaja nostaa aseistakieltäytymisen uudella tavalla eurooppalaiseksi kysymykseksi. Belgia ajaa EU-puheenjohtajuuskaudellaan eurooppalaisten interventiojoukkojen perustamista. Rauhanjärjestöt painottavat, että kehittämällä asevoimia valitaan myös aseellinen lähestymistapa konflikteihin, joiden ratkaisemiseksi olisi ennemminkin käytävä käsiksi niiden rakenteellisiin syihin, kuten sosiaaliseen ja taloudelliseen epätasa-arvoon.
Armeijat yhdentyvät ja kansainvälistyvät. Rauhanaktivistien on tehtävä samoin. Hermaja ennakoi 'eurooppalaista aseistakieltäytymistä' eli irtisanoutumista Euroopan militaristisesta kehityksestä. Hermaja myös nostaa suomen ihmisoikeustilanteen Euroopan yhteisön silmien alle ja lisää kansainvälistä painetta Suomen siviilipalveluslain uudistamiseksi. Suomen mielipidevankitilanne ei voi olla "maan sisäinen asia
Tiedotusvälineille 30.11.2001, vapaa julkaistavaksi heti
JUSSI HERMAJAN PUOLESTA VEDOTAAN KANSAINVÄLISENÄ RAUHANVANKIPÄIVÄNÄ SUOMESSA, BELGIASSA JA SKOTLANNISSA
- Suomalaisen mielipidepakolaisen turvapaikkaprosessi yhä kesken
Lokakuun alussa maasta paennut jyväskyläläinen totaalikieltäytyjä Jussi Hermaja odottaa yhä Belgiassa turvapaikkapäätöstä. Belgian pakolaisvirasto otti 18.10. Hermajan turvapaikkahakemukseen alustavan kielteisen kannan, josta Hermaja valitti Belgian pakolaiskomissiolle. Valitukseen antoi aihetta mm. viraston Hermajan kuulusteluun järjestämä virolainen tulkki, jonka suomenkielen taito ei ollut riittävä. Pakolaiskomission päätöksestä voi valittaa edelleen Belgian ylempiin oikeusasteisiin, joten lopullista päätöstä turvapaikasta Hermaja saattaa joutua odottelemaan vielä lähes vuoden.
Turvapaikkahakemustaan Hermaja perustelee Suomen siviilipalveluksen kohtuuttomalla pituudella ja muilla siviilipalveluksen epäkohdilla sekä silltä, että Suomi kohtelee eri totaalikieltäytyjäryhmiä epätasa-arvoisesti vapauttamalla Jehovan todistajat kokonaan palveluksesta muiden totaalikieltäytyjien joutuessa vankilaan. Kansainvälistä tukea Hermajan kannalle antaa Euroopan parlamentin vuonna 1994 antama julkilausuma, jossa todetaan, ettei vaihtoehtoisen palveluksen tulisi olla lainkaan asepalvelusta pidempi. Hermajan kanssa samoilla linjoilla on myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, joka vaatii Suomea lyhentämään siviilipalveluksen yhdeksään kuukauteen.
Belgiassa Hermaja tekee vapaaehtoistyötä rauhanjärjestöissä. Ulkoministeriö ei toistaiseksi ole vastannut tiedusteluihin siitä, aikooko se ryhtyä toimiin Hermajan palauttamiseksi Suomeen, jossa häntä odottaa 197 päivän ehdoton vankeusrangaistus.
Huomenna 1.12. vietettävänä kansainvälisenä rauhanvankipäivänä tempaistaan Jussi Hermajan puolesta ainakin Helsingissä, Jyväskylässä, Belgiassa ja Skotlannissa.
- Jyväskylässä kakkua ja häkkiin ahdettu vanki
Jyväskylässä Aseistakieltäytyjäliiton paikallisosasto jakaa Hermajasta tietoa ja kerää nimiä Belgialle suunnattuun vetoomukseen turvapaikan myöntämiseksi kävelykadulla klo 11-15. Tiedon lisäksi tarjolla on myös kakkua, johon on kirjailtu yleisimmän totaalikikieltäytyjän vankeustuomion pituus, 197 vrk. Kaikki kakun ottajat voivat symbolisesti jakaa osan totaalikieltäytyjän vankilakakusta. Kävelykadulla nähdään myös "vanki", joka istuu pienessä häkissä. Näin symboloidaan sitä, miten valtio riistää vapauden miehiltä, jotka eivät halua tukea sen väkivaltakoneistoa.
Lisätietoa: 050-338 0038/ Jukka Peltokoski
- Helsingissä infokuoju ja banderolli
Helsingissä Aseistakieltäytyjäliitto jakaa tietoa ja kerää nimiä vetoomukseen Forumin ja Lasipalatsin välisellä aukiolla klo 13-17. Lisäksi ilpäivällä ripustetaan totaalikieltäytyjien vapauttamista vaativa banderolli Uuden ylioppilastalon ikkunasta.
Lisätietoja: p. 09-140 427 (tänään klo 24 asti), p. 040-836 2786 (lauantaina 1.12.)
- Belgiassa mielenosoitus Suomen lähetystöllä
Brysselissä Suomen suurlähetystöllä (osoitteessa Kunstlaan 58) klo 11 (paikallista aikaa) järjestettävällä mielenosoituksella muistutetaan Suomea siviilipalveluksen ongelmista ja muista syistä, jotka ovat ajaneen Hermajan maanpakoon. Mielenosoituksen järjestävät paikalliset rauhanjärjestöt For Mother Earth ja Forum voor Vredesaktie sekä Totaalikieltäytyjien tukiryhmä - Ondersteuningsgroep Totaalweigeraars.
Lisätietoja: Hans Lammerant, p. +32 (0)479-682443, Jussi Hermaja, p. +32 (0)479-678409, jussi@cc.jyu.fi
- Skotlannista tukea Suomen totaalikieltäytyjille
Myös Skotlannin Glasgowssa järjestetään lauantaina tukimielenosoitus Jussi Hermajalle ja muille Suomen totaalikieltäytyjille. Mielenosoituksen järjestää Faslane Peace Camp.
Lehdistötiedote 21.1.2002 klo 11, vapaa julkaistavaksi heti (2 s.)
BELGIALTA KIELTEINEN PÄÄTÖS JUSSI HERMAJAN TURVAPAIKKAHAKEMUKSEEN
Perustelut selvästi kestämättömiä, tapaus lähtee korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Belgian pakolaiskomissio on ottanut 17.1.2002 kielteisen kannan Suomesta Belgiaan paenneen totaalikieltäytyjä Jussi Hermajan turvapaikkakelpoisuuteen. Hermaja, hänen lakimiehensä ja häntä tukevat antimilitaristiset järjestöt pitävät päätöksen perusteluja juridisesti kestämättöminä. Hermaja valittaa päätöksestä Belgian korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Pasifistisen vakaumuksensa vuoksi 197 vrk:ksi vankeuteen tuomittu Hermaja karkasi Suomesta ja jätti turvapaikkahakemuksensa Belgian viranomaisille viime vuoden lokakuussa. Ulkomaalaisvirasto antoi hakemukseen negatiivisen päätöksen, mikä oli odotettuakin, sillä virasto hyväksyy yleensäkin vain muutaman prosentin kaikista hakemuksista. Hermaja valitti päätöksestä pakolaiskomissioon. Nyt tulleessa komission päätöksessä otetaan kielteinen kanta Hermajan turvapaikkakelpoisuuteen. Kyse ei ole turvapaikkapäätöksestä, vaan komission periaatteellisesti erittäin tärkeästä arviosta liittyen päätöksen edellytyksiin. Jos komissio olisi ottanut positiivisen kannan, olisi itse turvapaikkahakemus käsitelty yhä erikseen, mutta tällöin sen läpimeno olisi ollut todennäköistä.
Pakolaiskomission päätöksessä Hermajan hakemus katsotaan perusteettomaksi, koska Suomi on järjestänyt aseelliselle palvelukselle vaihtoehtoisen palvelusmuodon (ts. siviilipalveluksen). Komissio toteaa myös, että Hermaja ei ole joutunut viranomaisten erityisten rangaistustoimien kohteeksi, vaan hänelle on määrätty sama rangaistus kuin muillekin totaalikieltäytyjille. Jehovan todistajien asemaan ei oteta kantaa. Päätöksessä todetaan myös, että Suomen siviilipalvelusjärjestelmä ei syrji mitään tiettyä ihmisryhmää, koska kaikille siviilipalveluksen valitseville määrätään sama palvelusaika. Itse palvelusajan pituuteen ei oteta kantaa.
Pakolaiskomission perustelut ohittavat näin täysin Hermajan perustelut hakemukselleen.Hänen mukaansahan Suomen asevelvollisuus ei koske tasavertaisesti kaikkia ihmisryhmiä (mm. Jehovan todistajat on vapautettu kokonaan palveluksesta) ja vaihtoehtoinen palvelusjärjestelmämme on luonteeltaan rangaistuksenomainen muun muassa pituutensa vuoksi. Pakolaiskomissio tekee käsittämättömän kiertoliikkeen ja kieltäytyy ottamasta mitään kantaa mainittuihin epäkohtiin. Näin tehdessään komissio sulkee silmänsä Hermajan perustelujen lisäksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kannalta, jonka mukaan Suomen siviilipalvelusjärjestelmä on rangaistuksenomainen, Euroopan parlamentin julkilausumalta, jonka mukaan armeijalle vaihtoehtoisen palveluksen ei tulisi olla yhtään aseellista palvelusta pidempi, ja YK:n ihmisoikeuskomitean kannanotolta, jonka mukaan Suomen palvelusvelvollisuusjärjestelmä syrjii muita palvelusvelvollisia Jehovan todistajiin verrattuna.
Hermaja on todennut, että hänen tapauksensa on kuin "kuuma peruna" Belgian viranomaisille. Ulkomaalaisviraston viranomaiset tuntuivat prosessin alkuvaiheessa vain haluavan tapauksen pois käsistään ylempien vastuulle. Ylemmät tahot puolestaan viivyttivät päätöstä lähes kuukauden kauemman kuin olivat lupailleet. Kun päätös nyt tuli on se tehty täysin käsittämättömin perustein. "Päätös on selkeän poliittinen ja tarkoitushakuinen: Ensin on tehty päätös ja sitten kyhätty hatarat perustelut sen ympärille. Jos Suomi ei sattuisi olemaan EU:n jäsen, turvapaikkakäsittely olisi jo pitkällä, eikä tarvitsisi odotella oikeuden päätöstä", Hermaja kommentoi uusinta käännettä. Hermaja ja hänen lakimiehensä arvioivat turvapaikkahakemuksen juridiset perustelut erittäin pitäviksi ja aikovatkin jatkaa taistelua valittamalla pakolaiskomission päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. "En aio palata Suomeen vapaaehtoisesti kärsimään vankeusrangaistusta", Hermaja sanoo ja valmistautuu näin kamppailuun, joka saattaa kestää kolmekin vuotta.
Suomi ei vaatine palautusta
Ulkoministeri Erkki Tuomioja vastasi joulukuun puolivälissä Aseistakieltäytyjäliiton lähettämään kirjeeseen, jossa tiedusteltiin hänen kantaansa tapaukseen ja ulkoministeriön toimia asian suhteen. Tuomioja toteaa, että "jokaisella on Ihmisoikeusjulistuksessa taattu oikeus hakea turvapaikkaa". Tuomiojan mukaan Suomi ei pyri vaikuttamaan Hermajan tapauksen päätöksiin eikä ryhdy toimiin Hermajan palauttamiseksi Suomeen: "Vakiintunut pakolaisoikeuden käytäntö onkin, että pakolaisen/turvapaikanhakijan kotimaa (tässä tapauksessa Suomi) ei voi eikä sen tule vaikuttaa siihen, myönnetäänkö turvapaikka toisessa maassa (tässä tapauksessa Belgia) vai ei". Tuomioja tunnustaa Suomen siviilipalveluslain puutteet ja vakuuttaa työskentelevänsä lakimuutoksen aikaansaamiseksi.
Tuomiojan kirje on luettavissa kokonaisuudessaan Hermajan tukikampanjan sivuilla osoitteessa www.co.jyu.fi/~tema, kuten myös käännös Belgian Pakolaiskomission päätöksen perusteluosiosta. Sivuilla on myös tietoa kamppailun aiemmista vaiheista.
Tiedotusvälineille 8.3.2002, vapaa julkaistavaksi heti
JUSSI HERMAJA VALITTI TURVAPAIKKAPÄÄTÖKSISTÄ BELGIAN KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN
-
Totaalikieltäytyjä pitää valituksen läpimenoa varmana
Belgiasta poliittista turvapaikkaa hakenut totaalikieltäytyjä Jussi Hermaja (23) on jättänyt valituksensa Belgian pakolaiskomission antamasta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä maan Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Pakolaiskomissio katsoi tammikuun puolivälissä, ettei Hermajan turvapaikkahakemuksen kohdalla ole aihetta tarkempaan jatkokäsittelyyn, koska Hermaja on tuomittu Suomen lain mukaan rikoksesta, ei mielipiteensä takia. Hermaja vastaa 20-sivuisessa valituskir jelmässään, että hänet tuomittiin vankeuteen ilmaistuaan kirjeitse mielipiteensä siviilipalvelusjärjestelmän epäkohdista. Hermajaa ei oltu kutsuttu palvelukseen tuolloin.
Tärkein yksittäinen elementti Hermajan valituksessa on, että pakolaiskomissio kieltäytyi tutkimasta Hermajan tapausta ja ottamasta kantaa Hermajan esittämiin argumentteihin, ohittaen mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun lausunnot Suomen siviilipa lvelusjärjestelmän rangaistusluontoisuudesta.
Vielä Hermaja toteaa, että ulkomaalaisviraston kuulustelupöytäkirja on hyväksytty kiistattomaksi dokumentiksi, vaikka se sisältää Hermajan vastalauseen virallistamattomasta tulkista ja kuulustelun tarkoitushakuisuudesta. Samoin ulkomaalaisviraston aiempi päätös on hyväksytty dokumentiksi, vaikka se sisältää räikeitä asiavirheitä Suomen siviilipalvelusjärjestelmästä.
Hermaja pitää valituksensa läpimenoa varmana. Korkeimman oikeuden päätöstä hän kuitenkin joutuu odottelemaan pahimmillaan vuosia.
Yhteystietoja:
Jussi Hermaja: +32 (0)477 678 409
Aseistakieltäytyjäliitto
p. 09 140 427, tänään klo 17 jälkeen myös 040-836 2786
Tiedotusvälineille 29.4.2002, vapaa julkaistavaksi heti
JUSSI HERMAJA JO YLI PUOLI VUOTTA MAANPAOSSA
-
Mielipidepakolainen juhlisti "juhlapäiväänsä" jättämällä ihmisoikeusvalituksen
Huhtikuussa tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun totaalikieltäytymisestä tuomittu Jussi Hermaja (23) pakeni Belgiaan ja jätti turvapaikka-anomuksensa. Merkkikuukautensa "kunniaksi" Hermaja jätti Suomessa saamastaan tuomiosta ihmisoikeusvalituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hermaja jatkaa näin Suomen palvelusvelvollisuusjärjestelmän johdonmukaista alistamista "eurooppalaisen yhteisön" arvioitavaksi.
Hermajan ihmisoikeusvalitus perustuu samoihin argumentteihin, joihin hän nojaa turvapaikkahakemuksessaan. Hänen mukaansa suomalainen palvelusvelvollisuusjärjestelmä kohtelee eri aseistakieltäytyjäryhmiä eriarvoisesti eikä siviilipalvelusjärjestelmämme tarjoa tasavertaista vaihtoehtoa asepalvelukselle. Hermajan valitusta tukevat muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun lausunto, jossa hän puuttuu Suomen kohtuuttomaan siviilipalvelusaikaan, YK:n ihmisoikeuskomitean kannanotto, jonka mukaan Suomen palvelusvelvollisuusjärjestelmä syrjii muita palvelusvelvollisia Jehovan todistajiin verrattuna, sekä Amnestyn International, joka pitää Suomen siviilipalvelusta rangaistuksenomaisena. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa sitovia ratkaisuja, jotka voivat velvoittaa valtion vahingonkorvauksiin sekä korjaamaan sopimuksen vastaisen asiantilan esimerkiksi lainmuutoksilla.
Samalla Hermaja jatkaa taisteluaan Belgiassa. Hermajan turvapaikka-anomus on hylätty virkamiesportaassa ja Hermaja on viemässä juttunsa oikeussaliin. Hermaja jätti helmikuussa valituksen Belgian pakolaiskomissiolta saamastaan kielteisestä päätöksestä Belgian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeus joutuu ottamaan kantaa siihen, sisältyikö Hermajan anomuksen käsittelyyn virheitä, joiden perusteella anomus pitäisi palauttaa pakolaiskomissiolle. Hermajan ja hänen lakimiehensä mukaan pakolaiskomissio muun muassa kieltäytyi tutkimasta Hermajan tapausta ja ottamasta kantaa Hermajan esittämiin argumentteihin sekä hyväksyi ulkomaalaisviraston kuulustelupöytäkirjan kiistattomaksi dokumentiksi, vaikka se sisältää Hermajan vastalauseen kuulusteluissa käytetystä virallistamattomasta tulkista ja kuulustelujen tarkoitushakuisuudesta. Samoin ulkomaalaisviraston aiempi päätös on hyväksytty dokumentiksi, vaikka se sisältää räikeitä asiavirheitä Suomen siviilipalvelusjärjestelmästä.
Hermaja ja hänen lakimiehensä pitävät Belgian korkeimpaan oikeuteen jätetyn valituksensa läpimenoa varmana. Oikeuden päätöstä joudutaan kuitenkin odottamaan pahimmillaan vuosia. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä jouduttaneen odottamaan ainakin pari vuotta. Poliittisesti Hermajan kamppailussa ei ole kyse enää vain Suomen palvelusvelvollisuusjärjestelmästä, vaan myös siitä, miten Euroopan Unionin sisällä käsitellään jäsenmaiden ihmisoikeuskysymyksiä. On todennäköistä, että Hermajan turvapaikka-anomus olisi mennyt läpi ilman vaikeuksia, jos Hermaja olisi tullut EU:n ulkopuolelta. Hermajan tapaus osoittaa, että Euroopan sisäisten ihmisoikeuskysymysten käsittely on poliittisesti erittäin arka ja vaikea aihe.
Belgiassa Hermajan aika kuluu vapaaehtoistöissä ympäristö- ja rauhanjärjestö For Mother Earthissa. FME on tullut tunnetuksi muun muassa Bombspotting-kampanjastaan, joka on tuonut päivänvaloon Belgian Nato-tukikohtien salaiset ydinaseet.