Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan jutun Lohjan Meriturvassa täydennyspalvelusta suorittavista reservinkieltäytymisestä. Vaikka jutussa on viitattu parissa kohdassa Aseistakieltäytyjäliitton ja siinä on meidän www-sivuiltamme poimittuja tietoja, toimittaja ei ottanut yhteyttä meihin. Tämä näkyy myös jutun sisällössä, joka on - tietyistä sympaattisista piirteistä ja juttuun sisältyvästä informatiivisista annista huolimatta - joiltain osin harhaanjohtava.
Jutusta ei voi vetää johtopäätöstä täydennyspalveluksen sisällöstä kokonaisuudessaan. Suurin osa reservinkieltäytyjistä suorittaa täydennyspalveluksen edelleen Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Sen lisäksi sitä järjestetään neljässä muussa kohteessa, kuten jutussa mainitaankin. Sen sijaan ei mainita esim. sitä, että yksi koulutusta järjestävistä tahoista on tänä ja viime vuonna ollut Rauhankasvatusinstituutti.
Jutun mukaan noin puolet täydennyspalvelusvelvollisuudesta "jättää reservin välttääkseen kertausharjoitukset, loput taas aatteellisista syistä", eli perinneteema vakaumuksellisuuden kyseenalaistamisesta nousee taas esiin. Hetkeä myöhemmin tosin todetaan, että "useimmat" kertovat aikoinaan menneensä armeijaan sen kummemmin miettimättä ja ruvenneet ajattelemaan asiaa vasta myöhemmin. "Sivarijohtaja" Mikko Reijonen taas katsoo asiakseen vähätellä reservinkieltäytyjiä: "En usko, että reservistä siviilipalvelukseen siirtyy armeijan kirkkaimpia johtotähtiä."
Reijonen toteaa myös, että reservinkieltäytyjistä "voi olla uudessa tehtävässä jopa enemmän hyötyä." Avaamatta jää kuitenkin, missä uudessa tehtävässä. Siviilipalveluslaki tuntee kyllä sivareiden sodanaikaisen "liikekannallepanon" siviilitehtäviin, mutta käytännössä tähän sisältyviä tehtäviä ei ole kyetty määrittämään. Lähinnä siksi, että sivareiden kriisipalvelus on haluttu luoda lähinnä ideologisista syistä, ei sen takia että sellaista oikeasti tarvittaisiin johonkin. Todellisuudessa kriisin aikana suuin osa ihmisistä tekee samoja töitä kuin normaalioloissakin.
Jutussa otetaan kantaa myös täydennyspalveluksen hyödyllisyyteen: "Reservistä siviilipalvelukseen siirtyville järjestettävä viiden päivän koulutus näyttäytyy ennen kaikkea rituaalilta, joka on suoritettava siksi, ettei reserviin siirtyminen olisi liian helppoa ja näppärää." Tähän on helppo yhtyä, Sisällöllisen tarkoituksettomuuden lisäksi kannattaa lisäksi muistaa, että kysymys on myös yhdenvertaisuusongelmasta: täydennyspalvelukseen kutsutaan kaikki reservinkieltäytyjät, suurta osaa reserviläisistä ei koskaan kutsuta kertausharjoituksiin.