Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomus vuodelta 2019

1 Yleistä

1.1 Liiton toiminnan yleiset lähtökohdat vuonna 2019

Aseistakieltäytyjäliitto ry (AKL) on antimilitaristinen rauhanjärjestö, jonka toiminta perustuu kansainväliseen sodanvastustajien julistukseen: ”Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi.” Liitto näkee sotien syinä ihmisten välisen globaalin ja paikallisen eriarvoisuuden ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen, jotka johtavat militarististen rakenteiden syntyyn ja vakiintumiseen. Se toimii näiden syiden poistamiseksi ja militarismin murtamiseksi. Se näkee sekä asevelvollisuuden että armeijalaitoksen tarpeettomina ja vahingollisina ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Vuonna 2019 on puhuttanut edelleen jännittynyt poliittinen ja sotilaallinen tilanne Euroopassa. Suomessa tilanteeseen on reagoitu asevarustelua kiihdyttämällä ja vallitsevaa tilannetta on käytetty hyväksi militarismin edistämiseksi ja hävittäjähankintojen ja laivaston hankintaohjelman kaltaisten miljardiluokan asehankintojen oikeuttamiseen. Aseistakieltäytyjäliiton näkemyksen mukaan jännittynyt tilanne on seurausta eri osapuolten toisiaan ruokkivasta varustautumisesta, voimapolitiikasta ja valmiudesta sotilaallisen voiman käyttöön. Tilanteen muuttaminen ei toteudu varustelua lisäämällä vaan sitä vähentämällä ja luottamusta rakentamalla. Liitto toteaa myös, että ilmastonmuutoksen kaltaisten ongelmien uhkaamalla ihmiskunnalla ei ole enää varaa tuhlata resurssejaan asevarustelun kaltaiseen järjettömyyteen.

Myös asevelvollisuudesta on keskusteltu vuonna 2019. Kesäkuussa hyväksytyn hallitusohjelman mukaan hallitus asettaa parlamentaarisen komitean, jonka tarkoitus on selvittää asevelvollisuuden uudistamistarpeita. Lähtökohtana on kuitenkin asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä jopa asevelvollisuuden laajentaminen koskemaan naisia.

Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että puheet asevelvollisuuden laajentamisesta ovat todellisuudelle vieraita. Vain miehiäkin koskevana asevelvollisuus johtaa jopa sotilaallisen varautumisen lähtökohdista sotilaiden liikakoulutukseen: Suomen armeijan sodanaikainen vahvuus on 280000 sotilasta, kun taas armeijan käyneitä reserviläisikäisiä on yli kolme kertaa enemmän. Asevelvollisuusjärjestelmän voimakas sukupuolittuneisuus on suuri ongelma, joka tulee ratkaista mahdollisimman nopeasti, mutta ainoa järkevä tapa edetä kohti yhdenvertaista mallia on palveluksen muuttaminen vapaaehtoisuuten perustuvaksi kaikkien kohdalla. Julkisessa keskustelussa esillä olleet naisten kutsunnat voisivat jossain muodossa toteutettuna olla mahdollisia, mutta vain mikäli samalla siirrytään joko kokonaan tai ainakin tosiasiallisesti vapaaehtoiseen järjestelmään.

Myös kansalaispalvelus on edelleen ollut esillä keskusteluissa. Kuitenkin turvallisuuskomitean maaliskuussa 2019 julkaisema ensimmäinen aiheesta tehty selvitys päätyi tulokseen, ettei ministeriöiden piiristä löytynyt juuri mitään tarvetta tai kiinnostusta järjestelmän luomiseen. Tarpeettomuuden lisäksi on otettava huomioon, että järjestelmä olisi erittäin kallis ja erittäin ongelmallinen pakkotyön kiellon sisältävien Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteden kannalta.

Euroopan poliittisen ja sotilaallisen jännityksen lisääntymisen myötä Suomessa on keskusteltu paljon asevelvollisuusjärjestelmän paluusta muualle Eurooppaan. Todellisuudessa kuitenkin asevelvollisuusjärjestelmä, jossa asevelvollisuusikäisten miesten enemmistö todella suorittaa jonkun asevelvollisuuspalveluksen, on olemassa neljässä Euroopan Unionin jäsenmaassa. Järjestelmää, jossa enemmistö asevelvollisuusikäisistä sukupuoleen katsomatta suorittaisi palveluksen, ei ole olemassa yhdessäkään EU-maassa. Suomen kaltaista miesten enemmistön palvelusvelvollisuuden tosiasiassa sisältävää mallia ei olla palauttamassa minnekään ja asevelvollisuus on ylipäätään palautettu vain kahteen EU-maahan (Liettua ja Ruotsi). Molemmissa palveluksen suorittaa vain pieni vähemmistö asevelvollisuusikäisistä ja järjestelmä on tosiasiassa vapaaehtoinen. Myös Norjan ”sukupuolineutraalissa asevelvollisuudessa” on todellisuudessa kysymys vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä, jossa pakon rooli on lähinnä helpottaa vapaaehtoisten värväämistä.

Asevelvollisuus on keskeinen yhteiskuntaa militarisoiva instituutio pakottaessaan merkittävän osan ihmisistä sotilaallisen järjestelmän piiriin. Aseistakieltäytyjäliitto näkee kaikkien aseistakieltäytymisen muotojen osaltaan murentavan asevelvollisuusinstituutiota. Liitto on jatkanut toimintaansa aseistakieltäytyjien ja muiden armeijapalvelusta suorittamattomien syrjinnän ehkäisemiseksi sotilaskoulutuksen suorittaviin nähden. Se on toiminut kaikkien aseistakieltäytyjien informaatio-, palvelu- ja edunvalvontajärjestönä, tiedottaen asepalveluksen erilaisista vaihtoehdoista. Liitto suhtautuu kriittisesti yhteiskunnan kannalta tarpeettomiin pyrkimyksiin pidentää asevelvollisuusjärjestelmän elinikää.

Suomalainen militarismi on osa laajempaa sotateollista kompleksia, ja siksi myös liiton antimilitaristinen toiminta on tähdännyt kansainväliseen solidaarisuuteen ja yhteistyöhön ja jatkanut verkostoitumista kansainvälisesti. Keskeiseksi osaksi liiton toimintaa on muodostunut kiinteä yhteistyö muiden asian parissa toimivien eurooppalaisten järjestöjen kanssa. Yhteistyön keskeisin sisältö ovat säännöllisesti järjestettävät yhteiset kansainväliset tapahtumat.

1.2 Aseistakieltäytyminen

Suomessa toteutettava miesten enemmistön sotilaalliseen koulutukseen perustuva asevelvollisuusjärjestelmä militarisoi yhteiskuntaa ja pönkittää sukupuolirooleja. Se on myös toimintansa suhteen epätarkoituksenmukainen. Se johtaa sotilaiden liikakoulutukseen jopa armeijan sodanaikaiseen kokoon suhteutettuna sekä aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kuluja sekä suoraan että epäsuorasti.

Tätä taustaa vasten liitto kokee aseistakieltäytymisen myönteisenä ja rakentavana yhteiskunnallisena toimintana. Alla on eritelty liiton edunvalvontatoimintaa vuonna 2019 aseistakieltäytyjäryhmittäin.

1.2.1 Siviilipalvelus

Toukokuun alussa 2019 astui voimaan siviilipalveluslain muutos, jonka myötä valtion korvausosuutta siviilipalvelusvelvollisten asumiskustannuksista korotettiin. Muutos johtaa todennäköisesti palveluspaikkojen määrän lisääntymiseen. Vaikka liiton ehdotuksesta toteutettu muutos on sinänsä myönteinen, kertoo lainmuutosprosessi karua kieltään asennoitumisesta lainmuutoshankkeeseen.

Siitä huolimatta, että YK:n ihmisoikeuselimet ovat esittäneet toistuvaa kritiikkiä Suomen aseistakieltäytyjälainsäädäntöä kohtaan, ei ihmisoikeusnäkökulmia oltu huomioitu mitenkään lainmuutoksen valmistelun lähtökohdissa. Nämä kysymykset nostettiin ylipäätänsä osaksi lainvalmistelutyötä vasta Aseistakieltäytyjäliiton sitä voimakkaasti vaadittua. Tämän jälkeenkään niitä ei huomioitu kunnollisesti lainvalmistelusta vastanneen työryhmän työssä ja sen perusteella laaditussa lakiesityksessä ne oli käytännössä sivuutettu. Toteutuneen muutoksen lisäksi myönteistä oli toki se, että puolustusministeriön lainvalmistelutyön aikana 2017-18 esittämät heikennykset siviilipalvelusjärjestelmään eivät edenneet, mikä on suurelta osin liiton työn tulosta.

Toteutuneen muutoksen lisäksi oli myönteistä, että lakiesityksestä antamassaan lausunnossa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kehotti jatkoselvityksiä siviilipalveluksen kestoa, siviilipalvelukseen hakeutumista poikkeusoloissa sekä totaalikieltäytyjien rankaisemista koskevissa kysymyksissä. Esa Noresvuo kävi liiton edustajana 16.1. antamassa liiton lausunnon hallituksen lakiesityksestä valiokunnalle.

Kesäkuun alussa julkaistussa hallitusohjelmassa mainitaan, että hallitus asettaa vaalikauden alussa parlamentaarisen komitean, joka selvittää asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuutta. Toimeksiantoon sisältyy myös siviilipalveluksen tulevaisuuden selvittäminen. Loppuvuoden aikana liitto on tuonut päätöksentekokoneiston ja virkamiehistön suuntaan voimakkaasti esiin sitä, että ihmisoikeusnäkökulma on välttämätöntä ottaa huomioon siviilipalvelusjärjestelmää mahdollisesti muutettaessa, ja tämän tulee näkyä sekä ryhmän kokoonpanossa että sen tehtävänasettelussa. Vuoden loppuun mennessä komiteaa ei oltu asetettu.

Suomi antaa seuraavan määräaikaisraporttinsa ihmisoikeuksien toteutumisesta Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitealle huhtikuussa 2020. Komitean julkaisemien Suomelle esitettyjen kysymysten perusteella aseistakieltäytymiskysymys nousee jälleen esille. Edellisessä, vuonna 2013 julkaistussa määräaikaisraportissa komitea kehotti Suomea huolehtimaan siitä ettei palveluksen kesto ole rangaistuksenluontoinen ja laajentamaan Jehovan todistajien vapautuslakia koskemaan myös muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Ensimmäisen kysymyksen suhteen Suomi ei ole tehnyt mitään ja toisen suhteen se on toiminut täysin päinvastoin, kun vapautusmahdollisuus on poistettu myös Jehovan todistajien kohdalta. Aseistakieltäytyjäliitto antoi ulkoministeriölle kommenttinsa ihmisoikeuskomitean esittämistä kysymyksistä elokuussa 2019.

Liitto pitää siviilipalveluksen pahimpina epäkohtina rangaistuksenomaista palvelusaikaa, riittämätöntä tiedotusta, sodan aikana jätettyjen siviilipalvelushakemusten käsittelyä vakaumuksentutkinnassa sekä rangaistusjärjestelmää. Tästä huolimatta liitto pitää siviilipalvelusjärjestelmää sisällöllisesti monelta osin toimivana. Sen erityispiirre on palveluspaikkojen ja erilaisten palvelustehtävien laaja kirjo, mikä mahdollistaa mielekkäiden palvelustehtävien löytymisen erilaisista asioita kiinnostuneille siviilipalvelusvelvollisille. Tätä taustaa vasten liitto näkee viime aikoina käydyn keskustelun siviilipalveluksen sisällön muuttamisesta varsin puhtaasti ideologislähtöisenä ja tarpeettomana. Esim. mahdollisuuksia muuttaa siviilipalvelus laajemmin “kokonaisturvallisuutta” tukevaksi palvelukseksi on selvitetty viranomaisten toimesta viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana jo kolme kertaa. Joka kerta selvityksen tulos on ollut sama: tarvetta ei ole. Tästä huolimatta asevelvollisuuden tulevaisuutta käsittelevästä komiteasta käyty keskustelu saattaa viitata siihen, että asia saatetaan haluta selvittää vielä neljännenkin kerran.

Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että siviilipalveluksen hyvät puolet ovat kuitenkin saavutettavissa muilla tavoilla. Liitto ajaa vapausrangaistuksilla sanktioidun ja pituutensa suhteen rangaistusluontoisen siviilipalvelusjärjestelmän lakkauttamista. Niin kauan kuin se on olemassa, liitto työskentelee siviilipalvelusvelvollisten laissa turvattujen oikeuksien ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisen siviilipalveluslainsäädännön toteutumisen puolesta.

Liitto jatkoi vuonna 2019 edelleen kampanjaa, jossa puututaan armeijan harjoittamaan lainvastaiseen viivyttelyyn kesken armeijapalveluksen jätettyjen siviilipalvelushakemusten käsittelyssä. Lain mukaan hakemukset tulee käsitellä viipymättä, mutta käytännössä kotiuttaminen saattaa viivästyä jopa useita päivä. Tilanne on kokonaisuutena parantunut liiton kampanjoinnin seurauksena, mutta liiton tietoon tulee edelleen säännöllisesti ongelmallisia tapauksia sekä suoranaisesti laitonta toimintaa. Liitto on toiminut asian puolesta tiedottamalla www-sivustonsa ja sosiaalisen median avulla asepalvelusta suorittavia heidän oikeudestaan hakea siviilipalvelukseen ja hakemuksen viipymättömään käsittelyyn sekä antamalla henkilökohtaista neuvontaa sitä tarvitseville asevelvollisille. Liiton asiaa koskevaan informaatioon tutustuu vuosittain yli 10000 ihmisiä ja yhteydenottoja tulee useita kymmeniä jokaisen armeijan palvelukseenastumispäivän jälkeen. Liiton tietoon tulleet ongelmatapaukset ovat valtaosassa tapauksista ratkenneet nopeasti liiton annettua asianomaiselle asevelvolliselle tietoa hänen lainmukaisista oikeuksistaan ja tarpeen vaatiessa olemalla yhteydessä kyseiseen varuskuntaan.

Vuoden 2019 aikana liitto on jatkanut syrjinnän vastaista kampanjaansa puuttumalla tietoonsa tulleisiin aseistakieltäytyjien syrjintätapauksiin. Kampanjan tarkoituksena on puuttua mahdollisiin syrjiviin käytäntöihin työpaikkoja täytettäessä, yhdenvertaisuussäännösten kannalta kyseenalaisiin asevelvollisuuden suorittamista koskeviin kriteereihin, laittomia kysymyksiä sisältäviin lomakkeisiin, yhdenvertaisuuden toteutumiseen oppilaitosten hyvittäessä asevelvollisuuden suorittamista opintosuorituksina sekä hinnoittelussa esiintyvään syrjintään.

Siviilipalveluksesta tiedottaminen kutsuntatilaisuuksissa on siihen velvoittavasta lainsäädännöstä huolimatta edelleen puutteellista. Liitto paikkaa tätä tiedostusvajetta joka syksy järjestämällään kutsuntakampanjalla, jota toteutetaan sekä sosiaalisissa medioissa että kutsuntapaikkojen edessä. Liitto kerää jatkuvasti myös tietoa tapauksista, joissa siviilipalveluksesta ei ole ollut kutsuntatilaisuuksissa esillä tarvittavia tietoja tai siviilipalvelukseen hakevia on kohdeltu asiattomasti kutsunnoissa.

Aikaisempaan tapaan liitto on puuttunut tietoonsa tulleisiin ongelmiin ja epäkohtiin siviilipalveluspaikoissa antamalla niiden kohteeksi joutuneille siviilipalvelusvelvollisille neuvontaa sekä olemalla yhteydessä kyseenalaisiin menettelyihin syyllistyneisiin siviilipalveluspaikkoihin.

Kaikkien asevelvollisuuspalvelusikäisten Jehovan todistajien palauttaminen asevelvollisuuden piiriin johti siviilipalvelukseen hakeneiden kokonaismäärän selvään kasvuun vuonna 2019 määrän noustessa jälleen yli 2000:n. Osa Jehovan todistajista valitsee kuitenkin totaalikieltäytymisen.

Liitolla on edustaja Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa (SPANK). Liiton nimittämänä varsinaisena jäsenenä toimi 30.4. saakka Tuuli Vuori ja 1.5. alkaen Esa Noresvuo. Varajäsenenä toimi 30.4. saakka Matias Kaskiluoto ja sen jälkeen Samuel Metsänen. SPANK:n alaisen siviilipalveluksen peruskoulutusjakson koulutusta arvioivan, kehittävän ja valvovan siviilipalveluksen koulutusjaoston jäsenenä liiton edustaja on Simo Hellstén. Liiton edustajat tapasivat työministeri Timo Harakan 20.8. jättäen hänelle muistion siviilipalveluslainsäädännön keskeisistä muutostarpeista.

1.2.2 Totaalikieltäytyminen

1.4.2019 astui voimaan eduskunnan aikaisemmin keväällä hyväksymä laki, joka kumosi Jehovan todistajat asevelvollisuuspalveluksesta rauhan aikana vapauttaneen lain. Ratkaisu merkitsi perusoikeuksien kaventamista. Kumotessaan lain Suomi toimi kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin nähden täysin päinvastaisella tavalla.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea oli useaan otteeseen kehottanut Suomea ratkaisemaan ongelman laajentamalla vapautuslakia koskemaan myös muita vakaumuksia, viimeksi Suomen määräaikaisraporttia käsitellessään vuonna 2013. Kannanotoissaan komitea viittasi kansalais- ja poliitisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ajatuksen-, sanan- ja uskonnonvapautta koskevaan artiklaan. Aseistakieltäytyminen tulkitaan nykyään näiden oikeuksien legitiimiksi käyttämiseksi, minkä johdosta siitä langetettavien vapausrangaistusten voi katsoa rikkovan sopimusta. Myös YK:n ihmisoikeusneuvosto on vaatinut Suomea vapauttamaan vangitut aseistakieltäytyjät. Seuraavan Suomen määräaikaisraportin yhteydessä ihmisoikeuskomitea ottaa todennäköisesti jälleen kantaa totaalikieltäytyjien kohteluun.

Kun korkein oikeus päätti marraskuussa 2018 olla myöntämättä valituslupaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa totaalikieltäytyjä jätettiin tuomitsematta, koska tuomitseminen olisi ollut syrjivää Jehovan todistajien kohteluun verrattuna, syntyi tilanne jossa totaalikieltäytyjien tuomitseminen väliaikaisesti keskeytyi. Tässä tilanteessa Aseistakieltäytyjäliittoon tulevien totaalikieltäytymistä koskevien kyselyjen ja yhteydenottojen määrä lisääntyi voimakkaasti. Liitto pyrki tiedottamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti muuttuneesta tilanteesta ja sen vaikutuksista totaalikieltäytymistä harkitseville lehtensä, www-sivustonsa ja sosiaalisten medioiden kautta.

Myös liiton oikeusapua käyttävien totaalikieltäytyjien määrä nousi voimakkaasti, ja vuoden 2019 aikana liiton järjestämää asiantuntevaa oikeusavustajaa käytti 56 totaalikieltäytyjää. Kaikki liiton oikeusapua saaneet, Jehovan todistajien vapautuslain vielä voimassa ollessa kieltäytyneet saivat vapauttavan tuomion. Tämä koski myös vapautuslain kumoamisen jälkeen tuomittuja, joiden kohdalla sovellettiin tekohetken lain periaatetta.

Siviilipalveluslain mukaan kuitenkin vapauttavan tuomion saaneet totaalikieltäytyjät kutsutaan uudelleen palvelukseen, ja vuoden 2019 aikana Lapinjärven siviilipalveluskeskus lähettikin uuden palvelukseenastumismääräyksen useille kymmenille totaalikieltäytyjille. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että toistamiseen palvelukseen kutsuttujen kohdalla tulisi soveltaa useampikertaisen syyttämisen kieltoa (”ne bis in idem”), jonka soveltamisesta aseistakieltäytymiseen on olemassa korkeimman oikeuden vapauttava ennakkopäätös Suomesta. Ensimmäiset toiseen kertaan kieltäytyneet saivatkin vapauttavat tuomiot käräjäoikeudesta elokuussa, mutta myöhemmät tapaukset saavat lainvoimaiset ratkaisunsa korkeammista oikeusasteista vuoden 2020 aikana. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että siviilipalveluslakia tulee pikimmiten muuttaa niin, että oikeusoppineiden farssiksi luonnehtimasta syytekierteestä päästään eroon.

Siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ja asevelvollisuudesta kieltäytymisestä syytettyjen totaalikieltäytyjien määrä nousi vuonna 2019 suurimpaan lukemaan sitten Jehovan todistajien vapautuslain voimaansaattamisen. Kieltäytyneitä oli yhteensä noin 90. Kieltäyneiden määrä pysyi aikaisempaa korkeammalla tasolla myös Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisen jälkeen, vaikka heidän osaltaan kieltäytyminen johtaa todennäköisesti vapausrangaistukseen.

Koska vapausrangaistuksiin tuomittuja totaalikieltäytyjiä ei vuonna 2019 juuri ollut, liiton ihmisoikeusvalituskampanjaa ei ole ollut aihetta edistää. Vapausrangaistusten todennäköisesti alkaessa uudelleen kampanjaa kuitenkin jatketaan ja sen puitteissa tuotetaan valituksia YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuselimille.

Liitto on kyennyt seuraamaan aikaisempaa kattavammin totaalikieltäytyjien oikeusprosesseja ja sillä on valmius alkaa seurata myös tuomioiden täytäntöönpanoa kun tuomioita alkaa taas tulla. Viime vuosina langetetut vapausrangaistukset on annettu pääsääntöisesti valvontarangaistuksina, vaikkakin myös vankeustuomioita on edelleen käytetty. Vaikka valvontarangaistuksen käyttöönotto onkin ollut edistysaskel aikaisempiin vankeusrangaistuksiin nähden, kyseessä on edelleen kova vapaudenriisto eikä se riitä ratkaisemaan totaalikieltäytymisongelmaa.

Liitto on toimittanut tietoa Suomen totaalikieltäytyjätilanteesta War Resisters' International (WRI) ja European Bureau for Conscientious Objection -järjestöille.

1.2.3 Reservinkieltäytyminen

Liitto on jatkanut reservinkieltäytymismahdollisuudesta tiedottamista. Vuonna 2019 reservistä erosi yli 400 asevelvollista. Määrä on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2015, jolloin liitto aloitti aikaisempaa aktiivisemman reservinkieltäytymismahdollisuudesta tiedottamisen. Liiton vuonna ylläpitämä eroa-armeijasta.fi -sivusto toimii edelleen keskeisenä reservinkieltäytymisen tiedotuskanavana. Lisäksi informaatiota tarjotaan liiton pääsivustolla. Reservinkieltäytymisestä kiinnostuneille on tarjottu myös henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa.

Liitto toteaa, että parantuneen tiedotuksen lisäksi määrän lisääntyminen kertoo myös protestista yleistynyttä militaristista ajattelutapaa ja sitä pönkittämään pyrkivää sotilaallisia uhkakuvia paisuttelevaa puhetapaa vastaan.

Kaikki reservinkieltäytyjät määrätään suorittamaan pakollinen täydennyspalvelus. Kaikkia reserviin kuuluvia ei koskaan kutsuta kertausharjoituksiin, joten menettely on yhdenvertaisuutta rikkova. Lisäksi täydennyspalveluksella ja siellä tarjottavalla koulutuksella ei ole käytännössä minkäänlaista yhteiskunnallista tarkoitusta eikä sille ole kyetty osoittamaan mitään tarvetta, joten kyseisen instituution tarkoitus on tosiasiassa sanktioida reservistä eroamista. Tämän ja täydennyspalveluksesta kieltäytymistä koskevien kyselyiden johdosta liitto vaatii pakollisen täydennyspalveluksen lakkauttamista ja on lisännyt täydennyspalveluksesta kieltäytymisen seurauksista kertovaa tiedottamista.

Aseistakieltäytyjäliitto on jatkanut toimintaansa sen puolesta, että useissa työehtosopimuksissa mainittu kertausharjoitusten ajalta maksettava palkka koskee myös täydennyspalvelusta suorittavia. Nykyään useissa työehtosopimuksissa täydennyspalvelusta suorittavat mainitaan palkkaan oikeutettuna ryhmänä ja useimpia muita työehtosopimuksia tulkitaan vakiintuneesti niin, että säännös koskee yhdenvertaisuuden perusteella myös täydennyspalvelusta suorittavia. Ongelmia kuitenkin esiintyy edelleen ja liitto puuttuu niihin ottamalla yhteyttä asianomaisiin työnantajiin.

1.2.4 Palveluksesta vapauttaminen ja muut aseistakieltäytymisen muodot

Suurimman armeijaa käymättömien miesten ryhmän muodostavat palveluksesta vapautettavat: ennen asevelvollisuuspalvelusta tai sen aikana palveluksesta vapautetaan noin 25% kaikista asevelvollisuusikäisistä. Vapautettavien määrä nousi lähelle nykyistä tasoa jo yli kymmenen vuotta sitten ja on sen jälkeen kasvanut hitaasti.

Liitto toteaa, että vapautettavien määrän kasvu on toisaalta seurausta siitä, että armeija on jo yli kymmenen vuotta sitten löyhentänyt vapautusperusteita, koska ei ole enää kokenut tarvitsevansa kaikkien nuorten miesten palveluksia. Toisaalta se taas kertoo siitä, että ajatus asepalveluksen suorittamisesta itsestäänselvänä osana nuorten miesten elämää on murentunut.

Liitto pitää vapautettavien määrän kasvua myönteisenä ilmiönä, koska se demilitarisoi yhteiskuntaa. Usein esitetyt näkemýkset asevelvollisuuden merkityksestä nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi eivät perustu faktoihin. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jossa toimeenpannaan miesten enemmistöä todellisuudessa koskevaa asevelvollisuutta. Tämä ei silti merkitse sitä, että nuorten miesten syrjäytyminen olisi Suomessa muuta Eurooppaa pienempi ongelma, pikemminkin päinvastoin. Syrjäytymisongelma on myös Suomessa huomattavasti suurempi asevelvollisten nuorten kuin asevelvollisuudesta sukupuolen perusteella vapautettujen kohdalla. Asevelvollisuuspalveluksesta vapautettuihin kohdistuvan Aikalisä-projektin avulla pyritään saattamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria etsivän nuorisotyön piiriin. Tämän kautta tavoitettujen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on kuitenkin murto-osa verrattuna koulutuksen keskeyttämisen seurannan kautta tavoitettuihin. 

Liitto toimi myös palvelusta suorittamattomien miesten edunvalvonta-, informaatio- ja palvelujärjestönä. Liitto levittää www-sivustollaan tietoa lainsäädännön tarjoamasta mahdollisuudesta saada vapautus terveydellisin tai kaksoiskansalaisuuteen perustuvin syin. Henkilökohtaista neuvontaa asiasta annetaan tavallisesti useille henkilöille viikoittain. Tiedustelujen määrä on edelleen ollut kasvava.

Liitto edistää palvelusta suorittamattomien yhdenvertaisuuden toteutumista. Liitto jatkoi mm. syrjinnän vastaisen kampanjan yhteydessä tekemäänsä työtä palveluksesta vapautettavien yhdenvertaisuuden edistämiseksi erityisesti työelämässä. Terveydentila ei lain mukaan saa toimia perusteena erilaiselle kohtelulle ja käytännössä tämä merkitsee mm. sitä, ettei työnantajilla ole pääsänntöisesti oikeutta kysyä tyontekijöiden tai -hakijoiden asepalveluksen suorittamisesta. Paitsi yhdenvertaisuuden toteuttamisesta, toiminnassa on kysymys myös syrjäytymisen ehkäisemisestä.

1.3 Muu antimilitaristinen toiminta

Liitto jatkoi monipuolista toimintaansa ruohonjuuritason rauhanjärjestönä lukuisten antimilitarististen kysymysten parissa. Vuonna 2019 keskeisessä roolissa oli Baltic Glory -projekti, sen kautta luodut yhteydet venäläisiin sodanvastustajiin sekä yhteistyön luominen venäläisten ja ukrainalaisten sodanvastustajien välillä. Liitto kampanjoi edelleen globaalia militarismia esim. asekauppaa ja asevarustelua vastaan, keskittyen erityisesti Suomen osallisuuteen tässä militaristisessa järjestyksessä. Ruokaa ei aseita -toiminta ja erityisesti kesällä toteutettu kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri olivat tärkeässä asemassa. Liitto on lisäksi jatkanut ja kehittänyt mm. toimintaa nuorten militarisoimista vastaan, militarismin ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä esille tuovaa kampanjaa sekä ydinaseiden vastaista toimintaansa.

Liiton antimilitaristista toimintaa on eritelty laajemmin jäljempänä.

Liitolla oli 31. joulukuuta 1297 jäsentä.

2 Koulutustoiminta

Tärkeän osan liiton koulutustoimintaa muodostavat Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa siviilipalvelusvelvollisille pidetyt luennot. Luentoja järjestettiin jokaiselle yhdelletoista siviilipalveluserälle. Niitä kävivät pitämässä Matias Kaskiluoto, Meena Lindroos ja Samuel Metsänen. Luennot keskittyvät siviilipalvelusmiesten motivoimiseen siviilipalvelusjärjestelmän ja asevelvollisuuden epäkohtia vastaan toimimiseksi, edunvalvonnan kysymyksistä ja muusta liiton toiminnasta tiedottamiseen sekä yleiseen rauhanaatteen ja antimilitaristisen toiminnan esittelyyn. Esityksen sisältöä on uudistettu vuonna 2019 luennoitsijoiden toimesta.

Siviilien puolustus -hanke on jatkunut. Hankkeen tarkoitus on kerätä ja levittää tietoa väestön itse organisoiman väkivallattoman vastarinnan mahdollisuuksista yhteiskunnallisen muutoksen ja sosiaalisen puolustuksen välineenä. Vuonna 2019 projektin yhteydessä järjestettiin seitsemän opintopiiriä. Lisäksi ryhmässä toimivat ihmiset vierailivat kertomassa piiristä muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Opintopiirien aiheena ovat olleet mm. keltaliiviliike ja väkivallaton vastarinta Palestiinassa. 10.6. järjestetty tapahtuma järjestettiin ”liikkeiden tapaamisen” nimellä. Siihen osallistui erilaisia väkivallattoman yhteiskunnallisen muutoksen puolesta toimivia tahoja tarkoituksena tuoda niitä yhteen. Siviilien puolustuksella on oma Facebook-sivusto, jolla oli vuoden 2019 lopussa lähes 700 tykkääjää. Materiaalia on levitetty myös Aseistakieltäytyjäliiton muita kanavia pitkin.

Liitto järjesti kaksi koulutusviikonloppua hallituksen jäsenille ja aktiiveille. Kellokoskella järjestetyt tapahtumat toteutettiin 25.-27.1.sekä 20.-22.9. Koulutusviikonloppujen ohjelmaan kuului hallituksen kokouksen lisäksi työryhmien kokoontumisia, liiton vahvuuksien ja heikkouksien paikantamista, tulevan toiminnan suunnittelua ja sosiaalisesti voimauttavaa yhteistoimintaa. Molempiin tapahtumiin osallistui toistakymmentä antimilitaristia.

Vuonna 2019 AKL järjesti kolme liiton toiminnasta kiinnostuneille henkilöille tarkoitettua Uusien ilta -tapahtumaa. Ensimmäinen niistä järjestettiin 30.3. Tampereen Hirvitalolla ja seuraavat kaksi Helsingin Rauhanasemalla 3.4. ja 13.11. Tapahtumissa esitellään antimilitarismista kiinnostuneille nuorille liiton toimintaa mahdollisimman helposti lähestyttävällä tavalla. Kukin tapahtuma keräsi kymmenkunta toiminnasta kiinnostunutta.

Liitto levitti aikaisempaan tapaansa antimilitarismia ja aseistakieltäytymistä käsittelevää opinto- ja opetusmateriaalia niin toimistoltaan käsin kuin erilaisissa tapahtumissa, joihin liitto vuoden aikana osallistui. Liitto on tarjonnut työntekijöille, hallituksen jäsenille ja aktiiveille mahdollisuuksia osallistua muiden tahojen järjestämiin koulutustapahtumiin.

3 Tiedotustoiminta

3.1 Antimilitaristi-lehti

Liitto julkaisee Antimilitaristi-nimistä aikakauslehteä. Antimilitaristia julkaistiin vuoden 2019 aikana neljä numeroa: maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Lehti on 28-sivuinen ja sen painos on ollut 2000-2800 kappaletta per numero. Lehti ilmestyy myös verkkoversiona.

Antimilitaristi on mielipide- ja kulttuurilehti, joka pureutuu ajankohtaisiin ja yleismaailmallisiin aiheisiin aseistakieltäytymisen, sodan ja rauhan, kansalaistoiminnan ja erilaisten tapahtumien saralla erityisesti nuorten näkökulmasta. Lehti tiedottaa ainoana Suomessa laajasti ja säännöllisesti aseistakieltäytymisestä sekä kotimaassa että ulkomailla. Jokaiselle lehden numerolle valitaan teema, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Vuonna 2019 teemat olivat konfliktien ratkaiseminen (1/2019), taide (2/2019), koulutus (3/2019) sekä talousjärjestelmä (4/2019). Jokaisen lehden suunnittelun alkaessa järjestetään suunnittelukokous.

Lehden vuosikerta sisältyy liiton jäsenmaksuun, joten se muodostaa myös liiton sisäisen tiedotuksen tärkeimmän kanavan, minkä lisäksi lehdellä on myös ulkopuolisia tilaajia. Lehteä oli myös saatavilla lukuisissa yleisötapahtumissa, joihin AKL osallistui, sekä Kultti ry:n kautta eri messuilla (esim. Helsingin kirjamessut). Tavoitteena oli tehdä antimilitarismia tutuksi nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. Lehteä levitettiin aikaisempaan tapaan liiton jäsenille, siviilipalvelusmiehille, varuskuntiin, kouluihin, kirjastoihin, vankiloihin, kirjakauppoihin ja muihin jakelupisteisiin ympäri Suomea. Lehti ilmestyi tilaajillle suunnitellusti kolmen kuukauden välein.

Korvausta Antimilitaristin tekemisestä maksetaan päätoimittajalle sekä taittajalle. Lehden päätoimittajana toimi vuonna 2019 Aku Kervinen. Vuoden kahden ensimmäisen numeron taittajana toimi Anna Saharinen, kahden jälkimmäisen taittajana Kristian Autio. Lehden sisältöä tuottaa lisäksi eri puolilla Suomea asuvista vapaaehtoisista koostuva toimituskunta sekä Aseistakieltäytyjäliiton vakituiset työntekijät. Aktiivinen avustajajoukko mahdollistaa erilaisten aiheiden käsittelyn ja näkökulmien huomioon ottamisen. Lehden vakituisten avustajien lisäksi jokaiseen numeroon pyydettiin artikkeleja myös toimituskunnan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Lehden tekemiseen osallistui vuoden 2019 aikana useita kymmeniä henkilöitä.

Vuoden aikana lehden verkkoversiossa toteutettiin laaja uudistus, kun vanhasta Aseistakieltäytyjäliiton sivuilla sijainneesta juttuarkistosta otettiin suuri harppaus kohti ympäri vuoden ilmestyvää verkkolehteä. Antimilitaristin ja sen edeltäjän Sivari&Totaali -lehden artikkeliarkistot sekä verkkolehdet löytyvät nyt myös Antimilitaristin omilta verkkosivuilta osoitteessa www.antimilitaristi.fi.

Antimilitaristi on Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

3.2 Muut lehdet ja esitteet

Liitto lähetti vuoden aikana kaikille jäsenilleen kaksi jäsenkirjettä. Ensimmäinen niistä lähetettiin maaliskuun alussa ja jälkimmäinen lokakuun alussa. Molemmat postitukset toteutettiin järjestämällä postitustalkoot.

Aikaisempien vuosien tapaan liitto tuotti esitemateriaalia ajankohtaisista antimilitarismiin ja aseistakieltäytymiseen liittyvistä aiheista. Vuoden aikana liitto jatkoi esitteiden jatkuvaa päivittämistä ja uusien tiedotusmateriaalien tuottamista. Eniten levinneet lennäkit olivat kutsuntakampanjan yhteydessä levitettävä Lepo-esite sekä Ruokaa ei aseita -työleirille tuotettu sosiaalisista ongelmista, militarismista ja niiden yhteyksistä kertova esite.

3.3 Neuvonta

Liitto tarjoaa tietoa aseistakieltäytymisestä verkkosivujen, sosiaalisten medioiden ja erilaisissa tapahtumissa tehtävän tiedotustyön kautta. Kuitenkin tarvetta jää edelleen myös henkilökohtaiselle neuvonnalle. Liitto tarjosi päivittäin neuvontaa sekä aseistakieltäytymisestä kiinnostuneille että muille asevelvollisuusjärjestelmän johdosta ongelmiin joutuneille. Neuvonnassa jaettiin informaatiota totaalikieltäytymiseen, siviilipalvelukseen, reservinkieltäytymiseen sekä ase- tai siviilipalveluksesta vapauttamiseen joko terveydellisin perustein tai ulkomailla asumisen johdosta liittyvissä kysymyksissä. Suurin osa neuvonnasta tapahtui sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Neuvontaa annettiin kuitenkin myös sosiaalisessa mediassa ja kasvokkain. Neuvontapalvelujen kysyntä on pysynyt runsaana edelleen vuoden 2019 aikana ja henkilökohtaista neuvontaa on annettu noin 800-850 henkilölle.

3.4 Web-tiedotus

Liiton tärkeitä viestintäkanavia ovat omat, vähintään viikoittain päivitettävät verkkosivut sekä sosiaalisen median kanavat. Liiton internetsivut uudistusprosessi ehti vuoden aikana siihen, että uudet, helppokäyttöisimmät ja teknisesti täysin nykyaikaiset sivut olivat aukeamassa alkuvuonna 2020. Vuoden 2019 loppuun tiedottamista jatkettiin liiton vanhalla sivustolla.

Liiton www-sivusto tavoitti viime vuonna noin 60000 eri käyttäjää, joista suurin osa oli nuoria. Kutsunnat.net -sivusto puolestaan tavoitti noin 34000 eri kävijää ja eroa-armeijasta.fi noin 13000. Liiton Facebook-sivulla oli vuoden lopussa reilut 3000 tykkääjää ja sivun julkaisujen kokonaiskattavuus vuoden aikana oli noin 465000. Liiton Facebook-viestintä tavoittaa hyvin kohderyhmäänsä nuoria sekä sivun tykkääjien että viestinnällä muuten tavoitettujen ihmisten ikäjakauman perusteella. Sivulle tehdään uusia päivityksiä tavallisesti useita kertoja viikossa. AKL:n Satakunnan toimintaryhmällä on oma Facebook-sivunsa.

Liiton Instagram-tilillä oli vuoden lopussa vajaat 1300 seuraajaa. Antimilitaristisista aiheista kiinnostuneiden nuorten lisäksi liiton Instagram-viestinnän keskeinen kohderyhmä ovat nuorisotyöntekijät, joita on erityisen paljon juuri tämän sosiaalisen median seuraajien joukossa. Kolmantena sosiaalisen median kanavana liitto käyttää Twitteriä, jossa liittoa seurasi vuoden lopussa yli 1100 henkilöä. Liiton Twitter-julkaisut ylittivät vuoden aikana 197000 näyttökertaa.

Erityisesti kutsuntakampanjan yhteydessä käytettävälle kutsunnat.net -sivustolle on koottu keskeisin liiton tuottama aseistakieltäytymistä koskeva informaatiomateriaali.

Liiton vuosina 2016 ja -17 tuottamat aseistakieltäytyjien haastatteluvideot ovat tavoittaneet Facebookissa ja Youtubessa yli 200 000 katselukertaa, joista useita tuhansia vuoden 2019 aikana.

Ulkoisen tiedotuksen lisäksi web on tärkeä myös sisäisen tiedotuksen ja toiminnan suunnittelun välineenä. Liitto käyttää tähän useita Facebook-ryhmiä ja muita sosiaalisen media sovellutuksia (esim. Telegram, WhatsApp). Ryhmiä on mm. kulttuuritoiminnan suunnitteluun, Siviilien puolustus -projektin käyttöön, sosiaalisten medioiden päivittämisen koordinoimiseen, hallituksen sisäiseen nopeaan viestintään sekä järjestön Helsingin toiminnan suunnitteluun.

3.4.1 Ruokaa ei aseita

Ruokaa ei aseita -tapahtumista tiedotettiin sekä verkossa että perinteiseen tapaan julisteita ja lennäkkejä levittämällä. Kesällä järjestettyä Ruokaa ei aseita -leiriä varten tehtiin uusi lentolehtinen, jota levitettiin leirin aikana yli 1000 kappaletta. Helsingin REA-ryhmän Facebook-sivulla oli vuoden lopussa noin 1050 tykkääjää, joista noin puolet oli nuoria. Myös Oulun ryhmällä on oma Facebook-sivustonsa ja Tampereella Facebook-ryhmä. Liitto tuki Ruokaa ei aseita -kampanjan viestintää levittämällä tietoa tapahtumista myös Twitterissä, Instagramissa ja omalla Facebook-sivullaan.

3.4.2 Eroa armeijasta -kampanja

Liitto on edelleen ylläpitänyt ja päivittänyt Eroa-armeijasta.fi -sivustoa, jolle on koottu keskeisin reservinkieltäytymistä, täydennyspalveluksen suorittamista ja siitä kieltäytymistä koskeva informaatio. Sivuston lisäksi reservinkieltäytymisestä on tiedotettu sosiaalisen median kanavilla, joista tärkeimmät ovat Facebook ja Twitter. Reservinkieltäytymisestä tiedottamista on tehty ensisijassa liiton yleisten sosiaalisen median tilien kautta. Kampanjan omalla Facebook-sivulla oli vuoden lopussa yli 600 tykkääjää. Kampanjan verkkosivujen kävijämäärä on pysynyt runsaana.

3.4.3 Sähköpostilistat

Myös sähköpostilistat ovat edelleen olennaisia liiton tiedotuskanavia. Erityisen merkityksellisiä ovat yhä sisäiseen tai paikalliseen viestintään tarkoitetut sähköpostilistat, kuten hallituksen jäsenten, aktiivien ja työntekijöiden viestintään tarkoitettu hallitus-lista.

Myös liiton avointen listojen käyttämistä on jatkettu. AKL-lista toimi yleisenä antimilitaristisena tiedotuskanavana. Sivari-lista keskittyy siviilipalvelukseen liittyviin asioihin. Rea-listan aihe on Ruokaa ei aseita -kampanja. Liitto jatkoi myös Tukikohta-listan ylläpitämistä liiton ulkomaille suuntautuville mielenosoitusmatkoille osallistuneille. Liiton ylläpitämillä sähköpostilistoilla on yhteensä noin 1000 tilaajaa.

3.5 Muu tiedotustoiminta

Liitto jatkoi erilaisten koulutustilaisuuksien, mielenosoitusten, kulttuuritapahtumien ja muiden tapahtumien järjestämistä. Tapahtumissa levitettiin aikaisempaan tapaan runsaasti Antimilitaristi-lehteä sekä liiton tuottamia lentolehtisiä ja muuta informaatiomateriaalia. Informaatiota on levitetty myös muiden tahojen järjestämissä tapahtumissa, joihin liitto on osallistunut.

Yhteyttä joukkotiedotusvälineisiin on pidetty tiedotteiden, kannanottojen, mielipidekirjoitusten ja henkilökohtaisten kontaktien avulla. Erityisen runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ovat saaneet vuoden aikana vallinneen poikkeuksellisen tilanteen johdosta totaalikieltäytymistä koskevat aiheet sekä asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuutta koskeva keskustelu.

4 Julkaisutoiminta

Aseistakieltäytyjäliiton ja Työväen muistitietotoimikunnan vuosina 2014-15 toteuttamassa aseistakieltäytyjien muistitietokeräyksessä koottu materiaali julkaistiin Aseettomat kädet — Muistoja aseistakieltäytymisestä -nimisenä antologiana alkuvuonna. Liitto hankki teosta levitettäväksi. Liiton aikaisemmin hankkimaa, etupäässä väkivallatonta vastarintaa ja sen mahdollisuuksia sekä muita antimilitarismin kannalta olennaisia aiheita käsittelevää suomen- ja englanninkielistä kirjallisuutta on levitetty aikaisempaan tapaan. Samoin on levitetty liiton julkaisemia äänilevyjä ja postikortteja.

Mielipidevangin oppaan verkkoversion päivittämistä jatkettiin vuoden 2019 aikana ja opas pidettiin ajantasaisena muuttuvissa juridisissa tilanteissa.

Liitto tuotti levitettäväksi jälleen suuren määrän antimilitaristisia tarroja. Joukossa oli myös uusia malleja. Tarroja tuotettiin myös Asepalvelus 2020-kampanjan tarpeisiin.

5 Kansainvälinen yhteistyö

Antimilitaristit eivät näe mitään syitä sille, että eri valtioissa asuvien ihmisten tulisi tarttua aseisiin toisiaan vastaan. Tavallisten ihmisten etu kaikkialla maailmassa on rauhanomainen rinnakkaiselo, jota jokainen voi edistää omalta osaltaan kieltäytymällä väkivallan käytöstä. Aseistakieltäytyjät ovat huomanneet eri valtioissa ilmenevän militarismin samankaltaisuuden ja tehneet rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi War Resisters' Internationalin puitteissa jo vuodesta 1921 lähtien. Nykyään jokaisen YK:n jäsenvaltion on kunnioitettava yksilön oikeutta kieltäytyä aseista. Kansainvälinen yhteistyö on elimellinen osa myös Aseistakieltäytyjäliiton jokapäiväistä toimintaa.

5.1 War Resisters' International

AKL toimii kansainvälisen rauhanjärjestön War Resisters' Internationalin (WRI) Suomen osastona. Verkostossa on antimilitaristisia ja pasifistisia toimijoita noin viidestäkymmenestä eri maasta. Aikaisempien vuosien tapaan liitto osallistui WRI:n kansainvälisiin kampanjoihin, lähetti osallistujia järjestön seminaareihin, osallistui sen kokouksiin, välitti ja käänsi suomeksi WRI:n jäsenjärjestöjen informaatiota tiedotuskanavillaan sekä välitti tietoa Suomen aseistakieltäytymistilanteesta ja rauhanaktivismista verkostolle.

WRI:n neljän vuoden välein järjestettävä yleiskokous (assembly) järjestettiin tänä vuonna Bogotássa Kolumbiassa 29.7.-3.8. Järjestön ylimpänä päättävänä elimenä toimivan yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin myös vuosittainen WRI:n neuvoston kokous (council meeting) sekä kolmepäiväinen konferenssi, Antimilitarism in Movement, jonka tarkoituksena oli kokemusten jakaminen ja yhdessä oppiminen militarismin vastaisesta toiminnasta eri maissa.

AKL valtuutti kokoukseen puheenjohtajansa Elsa Taurian sekä Sadankomiteaa ja Aseistakieltäytyjäliittoa edustaneen Annika Hämäläisen. Hämäläinen raportoi liitolle kokouksen ja sen oheistapahtumien kulusta erikseen järjestetyssä tapaamisessa sekä järjestön lehteen 4/2019 kirjoittamassaan artikkelissa. WRI:n valtuuston kokouksessa valtuuston henkilöjäseneksi valittiin AKL:n entinen puheenjohtaja Tuuli Vuori.

Kolumbia oli myös WRI:n organisoiman kansainvälisen aseistakieltäytyjäpäivän (15.5.) vuoden 2019 teemamaana. AKL välitti tietoa Kolumbian aseistakieltäytyjien tilanteesta ja maan hatarasta rauhanprosessista sekä käänsi suomeksi ja julkaisi kolumbialaisten aseistakieltäytyjien vetoomuksen maan hallitukselle.

Kansainvälisenä rauhanvankipäivänä 1.12. liitto järjesti tukipostikorttien kirjoittamissession vangituille aseistakieltäytyjille ja rauhanaktivisteille Rauhanaseman joulumyyjäisten yhteydessä.

5.2 European Bureau for Conscientious Objection

AKL toimi aktiivisesti myös eurooppalaisten aseistakieltäytyjien kattojärjestössä European Bureau for Conscientious Objectionissa (EBCO). Järjestön toiminnan keskiössä on aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisen edistäminen Euroopassa. EBCO toimii aktiivisesti Europpan neuvoston, YK:n ja EU:n toimielimien suuntaan ja toimittaa vuosittain raportin aseistakieltäytymisoikeuden toteutumisesta eri Euroopan maissa.

Aseistakieltäytyjäliittoa järjestön hallituksessa edustaa Esa Noresvuo. Hän osallistui järjestön kokouksiin vuonna 2019 Brysselissä 30.-31.3. ja 9.-10.11. Noresvuo oli mukana järjestön nelijäsenisessä vuoden 2019 raporttia valmistelevassa työryhmässä keräten tietoa useiden maiden aseistakieltäytymistilanteesta sekä osallistuen raportin kirjoittamiseen.

5.3 Baltic Glory

15.-18.8.2019 Loviisan Kuggomissa järjestettiin toinen kansainvälinen Baltic Glory -rauhanharjoitus. Aseistakieltäytyjäliitto vastasi pääosin tapahtuman käytännön järjestelyistä. Tapahtumaan osallistui 97 rauhan- ja ihmisoikeusaktivistia kahdeksasta eri maasta ja se oli näin ollen suurin antimilitaristinen tapahtuma Pohjois-Euroopassa vuonna 2019. Merkittävä osa osallistujista saapui tapahtumaan Venäjältä ja Ukrainasta eli keskenään sotaa käyvistä maista. Tämä asetelma tarjosi tärkeän alustan näiden maiden antimilitaristien keskinäiselle kuulemiselle ja yhteistyölle. Paikalla oli edustajia myös WRI:sta, EBCO:sta ja IFOR:sta. Noin puolet osallistujista oli alle 28-vuotiaita.

Tapahtuman pääjärjestäjäjoukkoon kuuluu kymmenkunta henkilöä Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Ukrainasta. Tapahtumaa valmisteltiin etukäteen noin kymmenessä virtuaalisessa kokouksessa.

Rauhanharjoituksessa aktivistit pohtivat toimintatapoja sodan ja militarismin kukistamiseksi. Osallistujat toteuttivat monin eri tavoin vastauksia järjestäjien antamiin tehtäviin; esimerkiksi keskustelujen, kuvien, tekstien, videon, tanssin, performanssin sekä yhdessä luodun julkilausuman kautta. Tehtävät oli suunniteltu siten, että ne kannustivat jatkamaan ja kehittämään toimintaa varsinaisen tapahtuman jälkeenkin. Osallistujat pitävät yhteyttä erityisesti Telegram-viestintäsovelluksen ryhmissä. Baltic Glorylle luotiin myös sosiaalisen median kanavat Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin. Niitä on tarkoitus kehittää vuoden 2020 aikana, kuten myös muita virtuaalisia projekteja.

Rauhanharjoituksen ohella neljään intensiiviseen päivään mahtui 13 eri tavoin antimilitarismiin kytkeytyvää seminaaria, mielenosoituskulkue Loviisassa ja päätösjuhla. Lisäksi Baltic Gloryn oheistapahtumana oli Loviisan Almintalolla 3.-17.8. järjestetty 100 % CIVIL -näyttely, jonka kuratoivat yhdessä Kikka Rytkönen, Daria Apahonchich ja Konstantin Muhomorov. Näyttelyssä oli 19 taiteilijan antimilitaristisia teoksia kuudesta eri maasta. Näyttely toteutettiin yhteistyössä TransFolk Kucku 2018-19 taidefestivaalin kanssa. Näyttely keräsi noin 200 kävijää.

5.4 Muu kansainvälinen toiminta

AKL:n hallituksen jäsen Sini Raetpalo osallistui 1.-7. kesäkuuta Wienissä järjestettyyn Peace on the Streets -koulutukseen. Koulutuksen järjesti Itävallan Service Civil International (SCI). Tapahtumaan osallistui 28 rauhanaktivistia ja nuorisotyöntekijää 17 Euroopan maasta pohtimaan kampanjoiden suunnittelua ja katuaktivismia rauhaan, väkivallattomuuteen ja antimilitarismiin liittyviin teemoihin. Osana koulutusta osallistujat järjestivät asevelvollisuutta vastustavan performanssin Itävallan puolustusministeriön edessä.

Kansainvälisten sotilasmenojen vastaisten toimintapäivien 13.4.-9.5. aikana liitto jakoi tietoa sosiaalisen median kanavissaan kampanjan materiaaleja liittyen maailman sotilasmenoihin käytettäviin rahamääriin ja vaatimusta niiden suuntaamisesta rauhaan ja aseistariisuntaan.

Liitto on ICAN:in Suomen osaston jäsen. Kaj Raninen on osallistunut verkoston tapaamisiin aktiivisesti myös vuoden 2019 aikana.

Aseistakieltäytyjäliitto hyväksyttiin Campaign To Stop Killer Robots -kampanjan viralliseksi jäseneksi. Liitto on levittänyt autonomisten asejärjestelmiä kieltävää kampanjan materiaaleja ja osallistunut verkoston Suomessa järjestettyihin tapahtumiin. Verkostossa AKL:a edustaa ensisijaisesti Joni Lönngren.

Marraskuussa 2019 AKL hyväksyttiin EU-Russia Civil Society Forumin jäseneksi. Liitto kuuluu foorumin kansalaisvalistus-työryhmään, jossa myös AKL:n venäläinen sisarryhmä Movement of Conscientious Objectors on jäsenenä. Jäsenyys mahdollistaa rahoituksen hakemisen yhteistyöprojekteihin. Kaj Raninen osallistui foorumin 29.-30.1 Pietarissa järjestettyyn, kestävän kehityksen periaatteita käsitelleeseen Sustainable Development Goals in the NGO Work -seminaariin. Paikalla oli lukuisia Pietarin alueella toimivia kansalaisjärjestöjä ja -ryhmiä. 

6 Projektit

6.1 Kutsuntakampanja

Kutsuntakampanja on järjestetty lähes jokaisena syksynä jo 1960-luvulta saakka. Kampanjan tarkoitus on levittää kutsuntoihin osallistuville tietoa eri aseistakieltäytymismahdollisuuksista, koska aihetta koskeva viranomaisten tiedotus on kutsuntojen yhteydessä täysin riittämätöntä.

Kampanja toteutui laajana myös syksyllä 2019. Kampanjaa on toteutettu vuosi vuodelta laajemmin entistä enemmän sosiaalisissa medioissa (Facebook, Twitter, Instagram), joissa kampanjan aseistakieltäytymistä koskeva informaatio tavoitti vuonna 2019 noin 26500 näyttökertaa 17-18 -vuotiaiden miesten joukossa. Heistä vajaat 2800 haki tietoa kutsunnat.net sivustolta. Facebookissa ja Youtubessa julkaistut aseistakieltäytyjien haastatteluvideot keräsivät edelleen tuhansia katselukertoja.

Perinteisesti kampanjaan kuuluva infolehtisten jako kutsuntapaikkojen edessä sekä muissa paikoissa, joissa kutsuntaikään tulevia nuoria liikkuu, toteutui useilla paikkakunnilla. Liiton arvion mukaan kampanja tavoitti kutsuntapaikkojen edessä noin 10% kutsuntoihin osallistuvista.

Kutsuntakampanjan osana toimivaa aseistakieltäytymisen infosivustoa osoitteessa kutsunnat.net päivitettiin ja tietoa sivustosta levitettiin sosiaalisissa medioissa. Kutsuntapaikkojen edessä tapahtuvaan kampanjointiin panostettiin erityisesti nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon aikana marraskuussa.

6.2 Nuorten militarisoinnin vastainen toimintaviikko

WRI:n kansainvälisesti koordinoiman marraskuussa järjestetyn Nuorten militarisoinnin vastaisen toimintaviikon yhteydessä AKL järjesti yhdessä Sadankomitean ja Rauhankasvatusinstituutin kanssa Lapsen oikeudet ja militarismi -teemaisen seminaarin. Toimintaviikon avanneessa 19.11. Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa kuultiin alustukset siitä mitä kansainväliset sopimukset sanovat alaikäisten sotavoimiin värväämisestä sekä katsaus siihen kuinka armeija tai sotilaallista koulutusta antavat järjestöt tunkeutuvat alaikäisten elämään Suomessa ja muissa maissa. Tapahtuma lähetettiin streamina Facebookiin. 

WRI julkaisi kampanjan alla lehtisen Countering military recruitment, johon on koottu kokemuksia armeijan värväyksen vastaisista kampanjoista. AKL:n aktiivia haastateltiin julkaisuun liiton toteuttamaan kutsuntakampanjaan liittyen. AKL on levittänyt julkaisua virtuaalisesti sekä painotuotteena tilaisuuksissaan. 

Liitto pitää alaikäisten militarisointia Suomessa erittäin isona ongelmana, jota ilmentävät ”Intti tutuksi” -kaltaiset sotakalustoa ja armeijaa lapsille esittelevät projektit. Liitto ihmettelee myös suomalaisten tiedotusvälineiden kyvyttömyyttä omaksua mitään kriittistä asennetta ilmiöön Suomessa. Liitto on tuottanut lasten militarisoimista koskevia artikkeleja ja tuonut aihetta esille sosiaalisissa medioissa.

6.3 Ruokaa ei aseita -kampanja

AKL tukee ja tekee näkyväksi Ruokaa ei aseita (REA) -toimintaa, joka käynnistyi Suomessa jo vuonna 1998. Toiminta on osa kansainvälistä Food Not Bombs -liikettä, jossa jaetaan ilmaista kasvisruokaa julkisilla paikoilla. Tällä tavoin otetaan kantaa sitä järjettömyyttä vastaan, että maailmassa käytetään tähtitieteellisiä summia asevarusteluun, vaikka lukemattomat ihmiset eivät saa alkeellisimpiakaan sosiaalisia ja taloudellisia perustarpeitaan tyydytettyä. Kampanjassa on kyse sekä konkreettisesta auttamisesta, ihmisten keskinäisen solidaarisuuden lisäämisestä että militarismin kritiikistä. Jatkuvan leikkauspolitiikan ja eriarvoistumisen lisäksi REA-toiminta on entistäkin ajankohtaisempaa ja tarpeellisempaa muun muassa yhteiskunnassa hävittäjähankinnoista käytävän keskustelun johdosta.

Liitto järjesti yhteistyössä Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmän ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kanssa kansainvälisen Ruokaa ei aseita -vapaaehtoistyöleirin Helsingissä 24.6.-5.7. Jo seitsemännentoista kerran järjestetylle leirille osallistui kymmenen ulkomaista vapaaehtoista eri puolilta maailmaa. Osallistujia saapui Portugalista, Tšekistä, Meksikosta, Espanjasta, Puolasta ja Turkista. Lisäksi leirille osallistui suomalaisia REA-aktiiveja. Kolme leirin osallistujista oli Suomessa asuvia turvapaikanhakijoita.

Leiri onnistui erittäin hyvin. Sen ulkomaalaiset osallistujat järjestivät yhdessä paikallisten aktiivien kanssa yhteensä kuusi ruoanjakotapahtumaa eri puolilla Helsinkiä. Niissä kävi yhteensä yli 600 ruokailijaa. Ruoanjaot järjestettiin Kannelmäessä, Kontulassa, Malmilla, Vuosaaressa, Herttoniemessä ja Kallion Karhupuistossa. Ruoanjakojen lisäksi leiriläiset osallistuivat opinto-osuuteen, jonka sisältöön kuului mm. väkivallattomuuskoulutus. Leirin osallistujat osallistuivat myös REA-tunnuksin Helsinki Pride -kulkueeseen 29.6.

Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmä järjesti leirin ulkopuolella kaksi ruoanjakotapahtumaa, joista ensimmäinen toteutettiin Dallapénpuistossa 4.5. ja jälkimmäinen Karhupuistossa 13.7. REA-ryhmä järjesti uusien illan 11.4. Rauhanasemalla. Ryhmä piti yhteyttä erityisesti Telegram-ryhmän välityksellä. Tietoa REA-toiminnasta levitettiin aktiivien toimesta erilaisissa tapahtumissa erityisesti kesän aikana.

6.4 Asepalvelus 2020

Liitto osallistui keskeisenä toimijana alkuvuonna käynnistyneeseen Asepalvelus 2020 -kampanjaan. Kampanjan tavoite on korvata nykyinen miesten asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä kaikkia samalla tavalla kohtelevalla asepalvelusmallilla, joka ei rankaise siitä kieltäytyviä. Kampanjassa on mukana kaikkiaan 14 toimijaa, joiden joukossa on poliittisia nuorisojärjestöjä, rauhanjärjestöjä ja yhdenvertaisuuden puolesta toimivia järjestöjä.

Ennen eduskuntavaaleja kampanja keräsi eduskuntavaaliehdokkailta tukea tavoitteelleen. Niitä ilmoitti tukevansa kaikkiaan 237 kansanedustajaehdokasta, joista 14 valittiin eduskuntaan. Kesällä kampanja avasi vetoomuksen tasa-arvoisen ja rankaisemattoman asepalveluksen puolesta. 874 allekirjoitusta kerännyt vetoomus luovutettiin puolustusministeri Antti Kaikkoselle 23.9.

Kampanjalle avattiin nettisivut maaliskuun alussa 2020. Sillä on myös oma Facebook-sivu sekä Twitter-tili. Kampanja on onnistunut tuomaan näkemyksiään asevelvollisuusjärjestelmän uudistamistarpeesta esille julkisuudessa kohtuullisen onnistuneesti mm. useiden antamiensa haastattelujen muodossa.

6.5 Kulttuuritoiminta

Liitto on vuoden 2019 aikana jatkanut laadukkaiden, etupäässä nuorille suunnattujen musiikkitapahtumien järjestämistä. Kulttuuritoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on tutustuttaa nuoria antimilitaristiseen toimintaan helposti lähestyttävällä tavalla ja kerätä varoja liiton toimintaan. Vuonna 2019 konserttitoiminta laajeni Helsingin lisäksi myös Tampereelle.

2.3. järjestetty konsertti oli myös Rauhanaseman keikkojen 25-vuotisjuhlatapahtuma. Noin 150 katsojan edessä esiintyivät Kansalaistottelemattomuus, Huolet ja murheet, Pelko sekä Project Dekadenz (Est).

27.4. Rauhanasemalla toteutuneessa konsertissa esiintyivät Yhteenotto, Nykyaika, Matti ja Tappo, Bundolo sekä yllätysesiintyjänä Throw Up Bodies. Konsertti keräsi noin sata maksanutta katselijaa.

9.11. järjestetyssä konsertissa soittivat yhtyeet Anthrax Fields, Cast to Wolves, Defiant ja Full Time Fuck-ups. Tapahtuma keräsi lähes 200 hengen yleisön.

6.12. Vastavirta-klubilla Tampereella järjestetyssä konsertissa soittivat Hannibal & Hot Heros, Generals, Fuckushima ja Tilanne päällä. Suuren yleisömäärän kerännyt tapahtuma oli ensimmäinen AKL:n Tampereella järjestämä konsertti.

Konserttien järjestämisestä vastaa työryhmä, joka kokoontuu vähintään kahdesti jokaisen konsertin yhteydessä. Ennen konserttia järjestettävässä kokoontumisessa suunnitellaan konsertteja, perehdytetään ja opetellaan eri työvuorojen tehtäviä. Halukkaille voidaan opettaa esimerkiksi miksaamista tai äänentoistojärjestelmän kokoamista. Konserttien aikana työntekijöiltä kerätään palautetta, jota puidaan läpi konsertin jälkeisessä purkukokouksessa.

Liitto järjesti 26.-27.10. Rauhanasemalla Varjokirjamessut yhteistyössä infoshop ja antikvariaatti Mustan Kanin Kolon kanssa. Kyseessä olivat jo kymmenennet varjokirjamessut, ja kaksipäiväisenä se järjestettiin viidennen kerran. Messujen ohjelmaan sisältyy uutta yhteiskunnallista kirjallisuutta, ruohonjuuritason toimintaa ja muita mielenkiintoisia aiheita koskevia keskustelutilaisuuksia ja esittelyjä sekä musiikkiesityksiä. Vuoden 2019 tapahtumassa nähtiin yli 20 erilaista ohjelmanumeroa. Paikalla oli lähes 20 näytteilleasettajaa, ja se keräsi kahden päivän aikana noin 1000 vierailijaa. Tapahtumaa valmisteltiin useissa suunnittelukokouksissa, joissa liitolla oli edustus. Liitto vastasi myös Varjokirjamessujen ruokalan ylläpitämisestä tapahtuman ensimmäisenä päivänä.

1.12. liitto järjesti yhdessä Suomen Rauhanliiton ja Suomen Sadankomitealiiton kanssa Rauhanaseman joulumyyjäiset -tapahtuman. Tapahtumassa pitivät myyntipöytää Rauhanasemalla toimivat järjestöt sekä useita muita järjestöjä. Tapahtuma keräsi päivän aikana useita satoja kävijöitä. Liitto osallistui myös Rauhanaseman kevätjuhla -tapahtumaan 29.5.

6.6 Festivaaliprojekti

Liitto on jatkanut informaation jakamista festivaaleilla ja muissa tapahtumissa eri puolilla Suomea. Vuoden aikana liitto piti informaatio- ja myyntipöytää mm. Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingissä 25.-26.5., LPRHC-festivaalilla Lappeenrannassa 19.-20.7., Alppimuisto-tapahtumassa Helsingissä 20.7. sekä Puntala-rockissa Lempäälässä 26.-27.7. Informaatiopöytää on pidetty myös kaikissa kohdassa 6.4. mainituissa liiton yksin tai yhdessä muiden kanssa järjestämissä tapahtumissa sekä useissa muissa tapahtumissa.

6.7 Totaalikieltäytyjäprojekti

Vuoden 2019 aikana totaalikieltäytymiseen liittyvän toiminnan painopiste on ollut tarjota juridista apua sitä poikkeuksellisessa juridisessa tilanteessa tarvinneille totaalikieltäytyjille. Liitto on myös jatkanut projektia, jonka päämäärä on tuoda esille sitä, että totaalikieltäytyjille langetettavat vapausrangaistukset rikkovat Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita.

Liitto järjesti YK-viikon aikana 18.9. Kolmen sepän patsaalla “Totaalikieltäytyjiä häkissä” -tempauksen, jolla tuotiin esille vapausrangaistusten järjettömyyttä ja nykytilanteen ristiriita YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräysten kanssa. Tempauksen yhteydessä häkkiin suljetut aseistakieltäytyjät jakoivat satoja lentolehtisiä, joissa vaadittiin totaalikieltäytyjäongelman ratkaisemista ihmisoikeusmyönteisellä tavalla.

6.8 Kummilapsi

Liitto adoptoi keväällä 2014 kummilapsen nimeltä Jennifer Gardena Kolumbiasta Interpedia-järjestön kautta. Liitto on jatkanut hänen kumminaan myös vuonna 2019.

6.9 Muut projektit

Liitto aloitti toiminnan ilmastonmuutoksen ja militarismin yhteyksien esiintuomiseksi. Liitto tuotti ja levitti lentolehtisiä ja muuta informaatiomateriaalia, joka toi esiin asevarustelun ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä, jotka ilmenevät armeijan toiminnan suoranaisesti aiheuttamina päästöinä, mutta myös kipeästi muihin asioihin tarvittavien resurssien haaskauksena sotavalmisteluihin. Liitto järjesti yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa rauhanblokin 6.4. järjestettyyn, yli 10 000 ihmistä keränneeseen ilmastomarssiin sekä osallistui Kansainvälinen ilmastolakko -tapahtumaan 27.9. Liiton edustajia oli mukana levittämässä informaatiota myös mm. Nuorten ilmastopäivässä maaliskuussa sekä nuorten ilmastolakko -tapahtumissa.

Liitto osallistui hävittäjähankintaa vastustavaan “Hävittäjämiljardit hyötykäyttöön” -kampanjaan. Kampanja keräämä adressi hankinnasta luopumisen puolesta luovutettiin eduskunnalle syksyllä.

Liitto toteutti yhteistyössä MUU gallerian kanssa Rauhanasemalla 15.4. “Puhetta performanssista” -keskusteluillan, jossa Baltic Glory -projektin kautta yhteyksiin toistensa kanssa tulleet venäläiset ja suomalaiset taiteilijat keskustelivat poliittisen performanssitaiteen kehityksestä ja merkityksestä Venäjällä 2010-luvulla. Tapahtumaan osallistui noin 30 hengen yleisö.

Liitto järjesti 5.11. muistokäynnin jatkosodan aikana valtion murhaaman aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen haudalle Malmin hautausmaalle Helsingissä. Ensimmäisen kerran vuonna 1995 järjestetyn vuosittain toteutettavan käynnin tarkoituksena on muistamisen lisäksi kehittää antimilitaristien historian tuntemusta. Kai Sadinmaa piti haudan äärellä puheen. Tänä vuonna hautakäynnille osallistui noin kaksikymmentä henkeä. 

Liitto tuki 6.12. Helsingissä järjestettyä väkivallatonta Helsinki ilman natseja -mielenosoitusta. Tapahtuma keräsi noin 2500 osallistujaa. Se oli suurin itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestetty poliittinen tapahtuma ja kolmen edellisen vuoden tavoin keräsi selvästi suuremman osallistujamäärän kuin samana päivänä järjestetyt äärioikeiston tapahtumat.

Turkin aloitettua hyökkäyksen Pohjois-Syyrian alueella, liitto yhtyi lokakuussa muiden rauhanjärjestöjen vaatimukseen Turkkiin suuntautuvan asekaupan välittömästä lopettamisesta. Syksyllä 2019 liitto levitti turkkilaisten aseistakieltäytyjien vetoomuksia maan sotatoimia vastaan Pohjois-Syyriassa. Liitto levitti myös tietoa Suomessa järjestetyistä hyökkäystä vastustavista mielenosoituksista. Liitto vaatii konfliktin ratkaisemista rauhanomaisin keinoin kaikkien osapuolten osalta.

Liitto osallistui syksyllä käynnistyneen ”Ulkoparlamentaarinen toiminta” projektin avaustapahtumaan 13.10. Tapaamisessa kartoitettiin ulkoparlamentaarisen toiminnan roolia eri kansalaisliikkeiden näkökulmasta vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa.

Antimilitaristiset hupijoukot ovat jatkaneet toimintaansa, jonka tarkoitus on lisätä järjestössä toimivien ihmisten yhteisyyden tunnetta ja hyvinvointia, ovat jatkaneet toimintaansa. Vuonna 2019 joukot ovat järjestäneet vapaa-ajanohjelmaa mm. Kellokosken koulutustapaamisten yhteydessä

7 Oikeustoiminta

Vuoden 2019 aikana vallinnut juridinen tilanne johti Aseistakieltäytyjäliiton oikeusapupalveluiden käytön voimakkaaseen lisääntymiseen. Vuoden aikana liiton järjestämää oikeusavustajaa käytti käräjäoikeudessa yhteensä 56 totaalikieltäytyjää, joista yksikään ei tullut tuomituksi. Lisäksi vuoden aikana useat kymmenet tuomitsemisprosessissa olleet muut aseistakieltäytyjät ovat saaneet asiantuntevaa neuvontaa.

Viranomaisten kyseenalaisten päätösten kohteeksi mm. palveluskelpoisuuteen ja palveluksesta vapauttamiseen liittyvien kysymyksen osalta joutuneille on tarjottu oikeusapua oikaisuvaatimusten ja valitusten laatimisen muodossa. Oikeuspalvelujen tuottamisesta on vastannut pääasiassa liiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti sekä muu toimistohenkilökunta.

8 Tarvikevälitys

Vuoden 2019 syksyllä liitto hankki uusia kiväärin katkaisevien susien kuvalla varustettuja T-paitoja yhteistyössä Luonto-Liiton susiryhmän kanssa. Joulukuussa liiton myyntituotevalikoimaan tulivat uutuutena myös kangasmerkit. Lisäksi vuoden aikana on tuotettu lisää rintamerkkejä.  Näiden uusien tuotteiden ohella liiton tuotevalikoimaan kuuluvat antimilitaristiset T-paidat, katkaistu kivääri -pinssit, riipukset, reilun kaupan kangaskassit sekä kaulahuivit. Liitto on levittänyt tuotteitaan pääasiassa myyntipöydillä eri tapahtumissa, internet-sivujen ja Antimilitaristi-lehden välityksellä sekä toimistolta käsin. 

9 Hallinto

9.1 Liittokokoukset

Liiton sääntömääräinen kevätliittokokous pidettiin 30.3. ja syysliittokokous 24.11. Kevätkokous järjestettiin Tampereella, syyskokous Rauhanasemalla Helsingissä.

9.2 Hallitus

Liiton hallituksessa ovat vuoden 2019 aikana toimineet Annina Heikinheimo (15.12. alkaen), Henri Hellén, Matias Kaskiluoto, Henri Kirjavainen (15.12 saakka), Meena Lindroos, Joni Lönngren, Samuel Metsänen, Aino Nevala (15.4. saakka), Jarno Niskanen (15.4. -15.12.), Ilkka Partinen (15.12. saakka), Iiris Purontaus (15.12. alkaen), Sini Raetpalo (15.4. alkaen), Lassi Raivonen (15.12. alkaen), Tiia Sainio (15.4. saakka), Elsa Tauria, Nelli Tolonen ja Jyry Virtanen. Hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimi koko vuoden Elsa Tauria (15.12. saakka) ja Jyry Virtanen (15.12. alkaen), varapuheenjohtajana Matias Kaskiluoto (15.12. saakka) ja Meena Lindroos (15.12. alkaen) sekä hallituksen sihteerinä Meena Lindroos (15.12. saakka) ja Lassi Raivonen (15.12. alkaen.)

Hallitus kokoontui vuoden 2019 aikana kahdeksan kertaa (27.1., 20.2., 15.4., 18.5., 18.6., 8.9., 22.10. ja 15.12.). 27.1. järjestetty kokous pidettiin Kellokosken rantasaunalla. Muut kokoukset järjestettiin Rauhanasemalla Helsingissä. Hallituksen kokouksiin on ollut mahdollista osallistua myös videoyhteyden välityksellä. Hallituksen toimintaan liittyvien asiakirjojen muokkaamisen on käytetty Google Docsia ja muita pilvipalveluita.

10 Toimisto ja työntekijät

Aseistakieltäytyjäliiton keskustoimisto sijaitsee Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund -järjestöltä vuokratuissa tiloissa Rauhanasemalla Helsingissä.

Kaj Raninen on toiminut koko vuoden liiton osa-aikaisena järjestösihteerinä. Esa Noresvuo on toiminut liiton järjestökoordinaattorina koko vuoden. Juha Keltti on toiminut koko vuoden liiton lakiasiainsihteerinä. Sini Raetpalo toimi 30.6. saakka vapaaehtoistyön- ja projektikoordinaattorina. REA-leirin palkattuna projektikordinaattorina toimi Heidi Jynkkä 10.6.-7.7. Työharjoittelijana liiton toimistolla työskenteli Joni Lönngren 30.6. saakka sekä Jarno Niskanen 25.11. alkaen. Vapaaehtoisten merkitys toimiston ylläpitämisessä ja muussa toiminnassa on edelleen ollut merkittävä.

11 Talous

Erittäin runsaana jatkunut toiminta asettaa liiton talouden koetukselle ja johti alijäämäiseen tulokseen. Tästä huolimatta liiton talous on pysynyt vuoden 2019 aikana edelleen vakaana ja loppuvuonna 2019 hallitus teki päätöksiä toiminnallisista uudelleenjärjestelyistä, joilla alijäämäinen tulos pyritään välttämään vuonna 2020. Aseistakieltäytyjäliiton hallitus on seurannut talouden kehitystä säännöllisesti talousraporttien avulla. Tilinpäätös vuodelta 2019 on 2471,22 € alijäämäinen ja taseen loppusumma on 11 941 €.