Reservinkieltäytyminen, lakiteknisesti ottaen täydennyspalvelukseen hakeutuminen, on aseistakieltäytymisvaihtoehto asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneille. Vuoden 2008 alussa voimaan astunut nykyinen siviilipalveluslaki takaa täydennyspalveluksen suorittaneille reservinkieltäytyjille vapautuksen aseellisesta palveluksesta myös sodan aikana. Tämän johdosta AKL aloittaa reservinkieltäytymiskampanjan.

Hyödynnä viivyttelemättä 8-)

Kysymys nykyisen asevelvollisuuslain perustuslainmukaisuudesta jätettiin perustuslakituomiosistuimen tutkittavaksi tammikuussa 2002. Päätöstä ei ole vielä annettu. Presidentti Roh Moo-Hyun suhtautui ehdokkaana ollessaan myönteisesti vaatimuksiin aseistakieltäytymistä koskevien säädösten uudistamiseen. Kuitenkaan uusi hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään konkreettisiin toimiin. Useat lainsäätäjät jättivät alkuvuonna 2001 Etelä-Korean parlamentissa aloitteen vaihtoehtopalvelusta säätävästä laista, mutta epäonnistuivat konservatiivisten kristittyjen ryhmien voimakkaan vastustuksen takia.

’Valikoiva aseistakieltäytyminen’ muodostaa merkittävän poikkeuksen verrattuna perinteiseen antimilitaristiseen kieltäytymiseen, jota tekevät pasifistit ja antimilitaristit, jotka kieltäytyvät kokonaan asepalveluksesta tai osallistumisesta sotilaalliseen toimintaan. Valikoiva aseistakieltäytyminen syntyi Israelissa erityisissä oloissa, joita yksittäiset sotilaat ja reserviläiset kohtasivat. He eivät vastustaneet asepalvelusta periaatteellisella tasolla – eivät edes osallistumista taisteluun kun se on oikeutettua viimeisenä keinona vastustaa hyökkääjää, jos kaikki muut keinot on käytetty.